United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sellaiseen aikaan, jolloin tieteitä ja oppia uhkasi myöskin hävitys, oli niidenkin jäännöksillä luostarit ainoana turvapaikkana; varsinkin juuri benediktiläisten huolenpidosta on klassillisen muinaisajan kirjallisuutta säilynyt jälkimaailmalle. Benediktiläisluostareita syntyi vähitellen yli koko Italian ja sitte myöskin Ranskassa, Englannissa ja Saksan maalla. Gregorius Suuri, paavina 590-604.
Ensimmäisessä pöydässä oikealla kädellä istuu muiden muassa Dagfinn Bonde, Gregorius Juhonpoika ja Pool Flida. Skule jaarli ja Nikolaus piispa pelaavat lautapeliä eräällä pöydällä vasemmalla kädellä. DAGFINN BONDE. Nyt on viides päivä käsissä, ja yhtä virkkuja ovat passarit täysiä tuoppia tuomaan. POOL FLIDA. Jaarlin ei koskaan ollut tapana vieraitansa janoon näännyttää.
Tässä isänmaallisessa asiassa rupesi Gregorius sekä neuvonantajaksi että varsinaiseksi auttajaksikin; sillä Rooman kirkko sattui olemaan erinomaisen rikas tiluksista ja tuloista, ja Gregorius pani ilolla kaikki sen varat alttiiksi, missä joku hätä oli autettavana. Viisaalla säästäväisyydellä hän osasi saada nämät varat riittämään kaikkiin tarpeihin.
GREGORIUS JUHONPOIKA. Suokaa anteeksi, herra, minun täytyy kiirehtiä NIKOLAUS PIISPA. Niin, tehkää niin, kunnon läänitysmies; Dagfinn Bonde on niin pahan-ilkinen. Kuinka täällä kerrassaan tuli hiljaiseksi. NIKOLAUS PIISPA. Kuningas meni. SKULE JAARLI. Ja kaikki miehet seurasivat häntä. NIKOLAUS PIISPA. Kaikki, paitse meitä. SKULE JAARLI. Suurta on olla kuningas. Tahdotteko sitä kokea jaarli?
Surmatkaa se kuninkaan istuimella; surmatkaa se, surmatkaa se kuningattaren sylissä! HOOKON. Nyt lausuit oman tuomiosi! Surmatkaa, surmatkaa kaikki. Skule kuninkaalla on poika. Surmatkaa, surmatkaa! GREGORIUS JUHONPOIKA. Sudenketot raivaavat itselleen tien! DAGFINN BONDE. Niin, mutta ainoastaan paetakseen.
Tarina siitä, kuinka keisari Trajanus keskeytti sotaretkensä siksi, kunnes oli kostanut erään köyhän lesken pojan surman, esiintyy Paavali Diakonilaisen kirjoittamassa Gregorius Suuren elämäkerrassa. Kerrotaan lisäksi, että kun paavi Gregorius kulki kerran Forum Trajanumin yli, hänen mieleensä muistui tuo tarina ja rukouksen voimalla hän sai hyvän keisarin vapautetuksi Helvetistä.
GREGORIUS JUHONPOIKA. Niin, taivahan nimessä, toinen portti on auki; sen kautta he pakenevat! DAGFINN BONDE. Ylös Martestokkelle! Kostakaa miestappo Lookon luona! HOOKON. Te kuulitte sen; hän tuomitsi lapseni henkipatoksi, viattoman lapseni, Norjan valitun kuninkaan minun jälkeeni! KUNINKAAN MIEHET. Niin, niin, me kuulimme sen! HOOKON. Ja mikä rangaistus on määrätty semmoisesta rikoksesta?
Veli veljeä vastaan, isä poikaa vastaan; Jumalani, kaikkivaltiaan kautta, tästä on loppu tehtävä! GREGORIUS JUHONPOIKA. Tuolla tulee herttua täydessä tappelussa Knuutti jaarlin joukon kanssa. DAGFINN BONDE. Sulkekaa häneltä portti, kuninkaan miehet! Kevätketot raivaavat itselleen tietä vasemmalle, ajaen Birkebeinit askel askeleelta taapäin.
Henrik kokosi kohta ympärilleen entiset ystävänsä ja puoluelaisensa eikä luvannut paaville suojelusta, jonka tähden Gregorius ei voinut tulla Augsburgin valtiopäiville. Ruhtinaat silloin valitsivat Rudolf Shwabilaisen kuninkaaksi, mutta hän kaatui taistelussa ja Henrik antoi hänen herttuakuntansa ystävälleen ja uskolliselle vasallilleen Fredrikille, Hohenstaufi-suvun kantaisälle.
GREGORIUS JUHONPOIKA. Jumala suokoon, että niin olisin. HOOKON. Mahdotonta! Se ei voi niin olla! GREGORIUS JUHONPOIKA. Kristuksen kalliin veren kautta, se on niin. HOOKON. Mene, mene; anna torvien kutsua sotakokoukseen; kaikki mieheni yhtykööt. MARGARETA. Hookon! sinäkö se olet? HOOKON. Minä, minä; tule ulos. MARGARETA. Oi, mutta sinä et saa katsoa minuun; minä olin jo käynyt levolle.