United States or Cuba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Travers tervehti hyvin ystävällisesti häntä, ja kun Lady Glenalvon pyysi Travers'in viemään häntä virvoitushuoneesen, ei Kenelm'illä ollut muu edessä kuin tarjoa käsivartensa Cecilia'lle. Kenelm oli hiukan hämillänsä. "Oletteko kauan ollut kaupungissa, Miss Travers?" "Vähän yli viikon, mutta me muutimme vasta eilen omaan kortteeriimme."
Lady Glenalvon: "Kenelm, te pelastitte poika-raukkani hengen, ja kun hän myöhemmin otettiin minulta pois, tuntui minulta kuin olisi hän jättänyt teidät minun holhottavakseni. Kun te kuudentoista ikäisenä, nuorukaisena vuosiin katsoen, ja hengen puolesta kehittyneenä miehenä tulitte London'iin, enkö minä silloin koettanut olla teille melkein äitinä?
Minä en kuitenkaan luota miehen rakkauden syvyyteen naista kohtaan, jos hän ei osoita jossakin määrin hellyyttä hänen vanhempiansa kohtaan. Suokaa anteeksi tämä pitkä poikkeus aineesta, rakas lukija se ei ole kokonaan poikkeus, sillä kertomukseni vaatii että teidän tulee selvään käsittää, mimmoinen tyttö Cecilia Travers toden perään on. "Mihin on Kenelm joutunut?" kysyi Lady Glenalvon.
Cecilia: "Hän on nyt Englannissa ja täällä Londonissa." Lady Glenalvon: "Te peloitatte minua! Kuka sitä teille kertoi?" Cecilia: "Hänen isänsä, joka on hänen kanssansa. Sir Peter kävi eilen meillä ja puhutteli minua niin ystävällisesti." Cecilia kääntyi toisaalle salataksensa kyyneleet, jotka olivat hänen silmiinsä nousseet. Lady Glenalvon: "Tapasiko Mr Travers Sir Peterin?"
Mutta hänen vielä katsellessaan Ceciliaa, meni Lady Glenalvon, joka oli aivan luonnollista sekä säätyyn että vanhaan tuttavuuteen katsoen, ensiksi näistä kolmesta häntä tervehtimään. "Oi, hyvä Sir Peter! aika ei ole alallansa kenellekään meistä; mutta mitä se tekee, kun se vaan jättää hauskoja jälkiä jälkeensä! Kun näen teidät, astuu nuoruuteni esiin.