Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025


Eräänä iltana oli taas perjantai, tuo tavallinen ensimäinen hääpäivä Ahvenanmaalla matkustin Getan pitäjässä ja huomasin äsken pystytettyjä "juhannusriukuja" erään erittäin hauskan näköisen talon veräjällä.

Jää oli kauttaaltaan epätasaista ja rousteista. Lankeilin alinomaa ja sain haavoja käsiini ja jalkoihini, niin että lähes joka askel sillä kahden penikulman taipalella, jonka sukkasillani suoritin, oli verellä merkitty. Kun aurinko vihdoinkin tämän pitkän ja elämäni vaikeimman yön jälkeen kohosi taivaanrannalle, saavuin Getan saarelle, jonka ainoastaan kapeahko salmi erottaa Ahvenan manteresta.

Mutta liikkeelle en kyennyt lähtemään, sillä saappaani olivat kokonaan jäätyneet ja pusersivat armottomasti jalkojani. Sain ne jotenkuten kiskotuksi pois, jonka jälkeen hieromalla ja puristelemalla sain jalkateriini hiukan tuntoa. Sitten pistin saappaat kainalooni ja lähdin sukkasillani marssimaan takaisin jäälle, jossa kulkuni suuntasin luonaaseen, Getan saarta kohti.

Jää, jota myöden kuljin, oli kulkujäätä; ja kun välistä jalkoihin koski, niin että kaaduin, saivat pää ja kädet ottaa vastaan. Jokainen askel noilla 2:della peninkulmalla oli verellä merkitty. Kun päivä koitti, astuin minä maalle Getan vuorelle, enkä muuta edessäni nähnyt kuin kuolemaa pakkasesta tai nälästä.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät