Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Kiertelin nyt siellä ja täällä kaupungilla kerjäillen vihollisen sotilailta ja tehden havaintoja, jotka, sen uskallan vakuuttaa, yhdestä silmästäni huolimatta eivät suinkaan jääneet puolinaisiksi. Kun päivä oli kulunut jo sivu puolen, päätin pistäytyä kurkistamassa linnaankin, jossa ruhtinas Galitzin esikuntineen majaili.
Kuukausi oli kulunut kun eräänä päivänä ruhtinatar Galitzin ilmoitti Katarinalle, että tuntematoin kreivi pyysi päästä hänen puheelleen. Katarina käsketti kreivin luoksensa. Kreivi tultuaan sisälle kumarsi Katarinan edessä ja suuteli hänen käsiään. "Tunteeko keisarin korkea puoliso enää Tahvanan, ainoan veljensä?" kysyi kreivi.
Päivänä, jona pidot olivat pidettävät, tulivat ruhtinaat Menzikow, Galitzin, suuramiraali Apraxin, kenraalit Buteniew, Woronzow ynnä muita Pietari keisarin ystäviä kauniisti pyntätyissä rekilöissä, mitkä tavan mukaan olivat rakennetut mikä karhun, mikä leijonan, peuran tahi muun metsä-eläimen kaltaiseksi, peräksyttäin ajaen Scheremetewin hoviin.
Tavan takaa oli hän tarjonnut Martalle, sillä rakkautensa suuruutta näyttäen, keisarillisen kruunun ja pyytänyt hänen puolisokseen. Martta ei mielinyt kruunua. Turhaan rukoilivat häntä ruhtinaat Menzikow, Galitzin, sotamarsalkki Scheremetew, Apraxin ja muut Venäjän ylimykset nöyrästi, ehkä viha ja kade kiehui heidän sydämissään, vastaanottamaan Pietari keisarin tähden hänelle tarjottua armoa.
Nyt oli hän luvannut että naiset saisivat kasteen, ja he vietiin kaakin-puulle, löylytettiin vitsoilla aika lailla ja asetettiin sitten näytteille kaupungissa. Vielä tiesi arendatori kertoa että ruhtinas Galitzin oli sanonut Vehmaan kirkkoherralle: "Te kirjoitatte kaiketi nyt Ruotsiin. Sen saatte mielellään tehdä, sillä minä en ruotsalaisia pelkää.
Napueen taistelun jälkeen sanoi minulle ruhtinas Galitzin, että hän jo piti voittomme varmana ja valmistui peräytymään, kun De la Barre komensi koko ratsuväen taistelusta pois ja siten kaikki oli hukassa. Kolmhalko ja Hohti olivat olleet mukana. Voi kuinka katkeria nuo muistot olivat! Mutta kiitoksen ansaitsee ruhtinas Galitzin. Hän oli jalo mies.
Sen suuruuden arvioivat venäläiset itse 8,384:ksi, mutta ruotsalaiset 15-20:ksi tuhanneksi mieheksi, ja sen päällikkönä oli urhoollinen ruhtinas Galitzin, joka sittemmin valloitetun Suomenmaan ylimmäisenä päällikkönä "lempeydellään ja jalomielisyydellään pystytti itselleen ikuisen muistopatsaan onnettomain asukasten sydämiin". Armfelt oli siis saanut arvoisensa vastustajan, ja vaikka ei yksikään suomalainen olisi epäillyt, kummalleko heistä hän enemmin olisi voiton kunnian suonut, voitiin todellakin sanoa, että kumpikin olisi sen ansainnut yhtä hyvin soturina kuin ihmisenä.
Ruhtinas Galitzin oli viettänyt talven Pietarissa, mutta minun Turkuun tullessani hän oli jo palannut paikalleen. Tultuaan hän oli teloituttanut muutamia upseerejaan sekä tuominnut toisia kujanjuoksuun, syystä että he hänen poissa ollessaan olivat harjoittaneet ilkivaltaisuutta rauhallisen asujaimiston keskuudessa. Tämän kuultuani kohotin hattuani Galitzinin kunniaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät