Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. toukokuuta 2025
Oikein hyvin kävi ensin, kuin tulin tänne ja aloin lukea rahtia amerikalaisissa eayleissa. En ole koskaan saanut niin hyvin en pundissa, liirissä enkä francissa, kuin täällä Tyynellä merellä, etenkin vehnäseuduissa. Vaan, 'totta sanoakseni, niinkuin göteporilainen sanoo, ei ystäväsi Lind ole tullut sen rikkaammaksi eikä köyhemmäksi.
Tulenleimaus seurasi toisensa perästä ja he kuulivat luotien suhinan korvissaan; vaan, kiitos pimeydelle, kovalle virralle ja kiinniköytetyille venheille he pääsivät maalle! Noin kello viisi aamusella asettui Rejer ja göteporilainen taas vanhoihin, tuttuihin majoihinsa Alert'illa; vaan ei kumpikaan heistä nukkunut sinä yönä!
Vähän ajan perästä lisäsi hän katsoen puolittain merelle: "Muistelen kerran olleen itselläni yhden; vaan hän joutui naimisiin patruuni Bromanderille." "Vai niin! Ja varmaankin et sinä sentähden koskaan 'jouda kotiin, niinkuin sanot talvella?" "Juuri sentähden!" "Mitäs sinä sanot Amerikasta, göteporilainen?" "Meneekö perämies sinne?" hän katsoi kummastuneena ylös ja antoi merasimen painua.
Hän käveli edestakaisin sekanaisella tunteella siitä, että koko ajan näki hänen vartalonsa, ja oli hyvin onneton. Hän seisattui vähän väliä laivanlaidalle ja katseli ulos. Göteporilainen istui pysättimellä etupuolella ja lauloi: "Näki poika ruususen" ... ja Rejer seisoi kuunnellen ja ajatellen ruusuaan... Mietteitä viistopurjeen juurella.
Niin Amerikaa!... Hän kulki mietteissään. Göteporilainen istui kahanreisin laivanportaalla isonrustin kohdalla ja teki työtään. "Missä sinun isäsi koti on, göteporilainen? Missä sinun isäsi asuu?" "Ei ole isää." ... "Ja äitiä?" "Ei ole äitiä! ei sisaria eikä veljiä!" lisäsi hän lyhyesti. Rejer huomasi joutuneensa tukalaan aineesen ja löi leikiksi. "Eikä kultaistakaan?" "Oikein arvattu!"
Työpajoja oli joka paikassa; ja kirvesmies, joka myös oli nyt saanut kylläkseen kuumuudesta, oli majoittunut pieneen, sitä varten tehtyyn telttaan fokkipurjeen alle, tekemään kahta uutta komeata vipukehrää. Göteporilainen oli peräpuolella; hän oli kaikentekijä ja oli nyt saanut työkseen merkitä perämies Lind'in rinta.
Ankkuri niin oli käsketty, vaan kun sitä piti ruveta tekemään, tahtoi perämies ankkuriköyden oman piirustuksensa mukaan, joka oli suuren S:n näköinen. "Ei se nyt ole minkään ankkuriköyden näköinen," tuumaili göteporilainen ennen tekemäänrupeamistaan. Rejer seisoi omissa mietteissään tuulen alla... Ankkuriköysi S:n näköinen ... he, he! hänestä tuntui ilma sikamaisen kuumalta!
"Niin, kyllä hän oli haikala!" huudahti hän. "Lizzy Pumpko!" vastasi göteporilainen majastaan... "Niin paljon olen minä kuullut Montrealissa, ett'ei Pumpista pääse kukaan, ennenkuin hän on kaupannut hänet kolmeksi vuodeksi Kap Hornin seuduille tai olemaan orjana Guinea-reitillä!" Nostokone oli käynnissä! he nostivat ankkurin ja varppasivat itsensä liikkeelle lähteäkseen Quebeciin.
"Turkanen, tuota karhua!" sanoi göteporilainen, "hänellä ei ole kädet, vaan karhunkäpälät!" Prampurje oli vedetty ylös, isopurje kiinni, lyyväri kiinni ja märssypurje reivattu: Ja nyt piti Rejerin keittää kahvia päivävahdille!... Hän teki tulen keittiöön, huuhteli suuren kuparikattilan ja nosti sen liedelle. Kaikki tämä tapahtui kiukustuneella itsepintaisuudella.
"Vaan ei minusta," hymyili göteporilainen, "kuin hän talonpoikais-arkkuineen tuli laivalle, näytti hän minusta liian jörömäiseltä, vaan sittenkuin hän leikkasi meille tien auki ruhvista Montrealissa, arvelin minä, että hänestä voisi tulla kaapparilaivan kapteeni! niin juuri kaapparikapteeni!"
Päivän Sana
Muut Etsivät