Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Eräs herra oli elättänyt häntä ja vuokrannut hänelle hienon huoneen, sekä ostanut siihen Norinelle omat huonekalut, mutta kun tämä herra sitten oli hylännyt hänet, oli hänen täytynyt myydä omaisuutensa, ja niitten viimeisten kahdensadan frankin avulla, jotka hänellä oli vielä jälellä, oli hän mennyt täysihoitoon rouva Bourdieun luokse, sillä hän pelkäsi lapsenpäästölaitosta, ja siellä oli hän nyt synnyttänyt lapsensa.
"Isäntä hyvä", sanoi majoitusmestari vakavasti, hiukan närkästyneenä Frankin sanoista, "ei valkoiset eikä mustat miehet voi kulkea tätä virtaa alas hukkumatta, ja minun mielestäni ette sano oikein, kun moititte meitä pelkureiksi. Mitä minuun itseeni tulee, niin luulin teidän tuntevan minut paremmin. Katsokaa!
Muutamien silmänräpäysten kuluttua olivat he ulkona virrassa, ja seuraten Frankin neuvoa ohjasi Uledi venheen vasenta rantaa kohti. Vaan pian selveni kaikille, että sinne oli mahdoton päästä. Vesi tuntui kuin rasvaiselta ja liukkaalta. Petollisesti ja väkisin vei se heitä pitkinpäin putouksia kohti. Kun Uledi huomasi tämän, käänsi hän keulan ja suuntasi kulun rohkeasti virran keskikohtaan.
Niin niin, ystäväni, tuommoista ei panna romaaneihin, mutta niin tapahtuu todellisuudessa. Jaha, juuri niin!» Hovimarsalkanrouva se siinä innoissansa piti tuon pienen saarnan nuorelle parille, joiden oli määrä seuraavana päivänä joutua aviopuolisoiksi. Hän söi sinä iltana heluntaipuuroa Frankin perheessä ja käytti tilaisuutta antaakseen hyviä neuvoja nuorikoille tulevaisuuden varalle.
Missä hän sitten oli silloin, kun Manilia pakotettiin väkisin menemään naimisiin, kun Cetheguksen sydän iäksi myrkytettiin? "Missä hän oli silloin, kun sokea kohtalo ajoi frankin nuolen Manilian sydämeen? "Minäkin olen häntä uskonut. Niin kauan olinkin toisten leikkikaluna. "Myöhemmin olen toiminut edellyttäen, ettei Jumalaa ole olemassa, sillä sen on kohtaloni minulle opettanut.
Ottakaa ne vastaan isälliseltä ystävältänne, jonka harras toivo on pysyä yhä semmoisena ja joka ilolla käyttää täten tilaisuutta osoittaaksensa kiitollisuuttaan lastensa ystävälle ja opettajalle. Lapseni hengen pelastajalle jään sittenkin ainiaaksi velkaa; mutta jos tahdotte jotakin, Jacobi, jos tarvitsette, haluatte mitä, niin älkää silloin kääntykö muiden puoleen kuin ystävänne E. Frankin.»
Suuri ihmisjoukko oli kokoutunut satamaan; suuri varovaisuus oli tarpeen säilyäkseen taskuvarkailta, joiden sanottiin tällä saarella olevan erittäin harjautuneet ammattiinsa. Tunkeilevampaa väkeä tuskin lienee muualla tavattavana. Nähtyään muukalaisen tunkeutuvat kaikki oppaiksi, tietysti maksusta. Yksin pienet pojatkin juoksevat jäljestä, pyytävät "yhden frankin" ja tarjoutuvat oppaiksi.
Kun putousten kumina alkoi kuulua, tuli Uledi varovaiseksi, eikä tahtonut lähestyä, ennen kuin oli nähnyt ne; sitävarten kulki hän Frankin luvalla keskellä virtaa olevaa kalliojonoa pitkin, kunnes tultiin erääsen pieneen aivan putouksen yläpuolella olevaan lahdelmaan, jossa kanootti laskettiin rantaan. Uledi kapusi pian ylös ja jatkoi matkaansa kallioille saakka, jotka pistivät esiin putouksesta.
Kaikki meni erittäin rauhallisesti, Alexandre oli jotenkin vaatimaton tällä kertaa, sillä kun Cécile oli käynyt vaihtamassa rahan, tyytyi hän ottamaan vaan yhden noista neljästä viiden frankin setelistä, jotka Cécile toi mukanaan. Hän ei jäänyt pitkäksi aikaa kiusaamaan heitä, kuten tavallista oli, hän meni heti matkaansa rahoineen vihellellen erästä renttulaulua.
Lähdettyään hänen ylhäisyytensä jätti Frankin perheen jäseniin sangen miellyttävän muiston. Jacobi ilosta hypähti, syleili Louisea ja sanoi: «No Louise, mitä nyt sanot miehestä? Ja oppilaan olemme saaneet, joka vetää mukaansa vähintään kaksikymmentä!» Louise oli täydelleen leppynyt hänen ylhäisyyteensä. Bergström aloitti siitä päivästä uuden ajanlaskun.
Päivän Sana
Muut Etsivät