Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Ettepä te anna kovin hyviä eväitä, sanoin hymyillen. Rouva rupesi selittämään, että eihän hän nyt tarkoittanut erityisesti minua ja tätä matkaa, oli vain itse sellaista kokenut. Minä olin tuollainen iloluontoinen heps'keikka. Siihenkin aikaan, kun miehelle menin toiselle järjestyksessä niin, ei nykyiselle miehelleni, en ajatellut muuta kuin omia asioitani.
»Te koetatte taas kiusata kärsivällisyyttäni», virkkoi Crévecoeur, »mutta ettepä saakaan sitä iloa, että näkisitte minun suuttuvan. Kuulkaa! kellot kutsuvat jo linnaan siellä on pelottava kokous tulossa, jonka loppupäätöksen Jumala yksin tietää.»
Mutta ettepä saakaan minua vihastumaan, vaan nauramaan. Uskokaa minua jos Onnetar oikullisena hetkenä, jommoisia sille aina välistä sattuu, lieneekin sallinut teidän taistella prinssejä vastaan ja olla kreivittärien suojelusritarina, ette sillä kuitenkaan ole tullut niiden vertaiseksi, joiden satunnaisena taisteluveljenä tai vielä satunnaisempana seurakumppanina olette ollut.
"Ettepä niinkään, päinvastoin luulen, että minä olin hävytön", vastasi kuuriruhtinas, "ja sentähden on minun kohtaloni kenties vaatinut, että teidän silloinen sananne oli toteutuva. Mayer Anshelm Rothschild, minä olen teidän luoksenne tullut siitä syystä, että minä teitä tarvitsen". "Teidän Korkeutenne, Te tiedätte, että Te voitte luottaa minun palvelusintooni".
Teitä jo muitakin neuvoisin minä vain kotimatkaan suoriamaan, sill' ettepä kai näe sortuvan koskaan korkean Ilionin; käsin suojelevin sitä varjoo Zeus isä kaitsevasilmä, ja rohkeat Troian on miehet.
Hän näki ... oli nähnyt jo heti rannassa, kun tulivat jurraillen vastaan, että oli jotain.. hän arvasikin sen melkein, mitä se oli.... Ettepä arvaa, kenen tapasimme kaupungissa.... Kerrohan sinä, Hanna. Konsulin ja hänen masinistinsa, ja me ajettiin sen piilillä. Mutta Söderlingska ei malttanutkaan jättää puhetta Hannalle.
Ettepä usko, kuinka tulin iloiseksi saatuani teiltä kirjeen, josta näin, että olette olleet tervennä ja tulette hyvin toimeen. Hupaista oli myöskin kuulla Junnon saaneen oppia kirjoittamaan. Voi äiti, jos vielä saisin äidin sekä Junnon nähdä, sittepä vasta iloinen olisin.
»Te saatatte minut kummastumaan, hyvät herrat», virkkoi Crévecoeur; »vaan ettepä kuitenkaan niin suuresti kuin mitä luulette.
Ettekö te aio pitää häitänne?" kysyi tuomari Olsen hyväntahtoisella ja lempeällä tavallaan. "Kyllä," vastasi Sören hitaasti, "kun vain saan varoja." "Varoja!" toisti tuomari, "ettepä, totta ollen, niin ihan varaton olekaan. Tiedänhän minä, että olette säästäneet " "Mitättömän vähän", virkkoi Sören.
Ettepä väittäne siis, epäkelpoa ett' olen juurta, neuvoa hylkine, jos lie oikea vain se ja oiva. Taistoon haavoinemmekin nyt! Hätä käskevi käymään; ampuman kantoa kauemmas toki siell' asetumme, ettei haavoja hankittais yhä haavojen päälle; toisia rohkaisemme, kun arkana mieli he muuten väistyä aikovat pois sekä tauota ottelemasta."
Päivän Sana
Muut Etsivät