United States or South Africa ? Vote for the TOP Country of the Week !
VIKTOR. Entä sitten? Meillä on luullakseni valta tehdä niinkuin tahdomme. ALMA. Te tanssitte vaan toistenne kanssa, ette kenenkään muun, ja tanssien välillä te kuiskailette ja puhelette niin tuttavallisesti, että kaikki ihmiset sen huomaavat. Mitä te ajattelette? Tällä tavoin tulette yleiseksi puheenaineeksi kaupungissa. VIKTOR. Oh lieneekö tuo niin vaarallista sentään!
Elätte toisten kustannuksella, te kaikenmaailman kerjäläiset! Hullut! Teille penteleille kootaan rahoja, kaikilta maan kulmilta, juuri siitä kun ette viitsi tehdä työtä! Pthyi siat! Pthyi! Hän syljeksi minkä ehti eteensä, ympärilleen, sitten lopulta kiireesti poistuen kadulle, josta vielä vihaisena muljahutteli ikkunoihin.
Kellonsoitosta ja siunauksesta ei puhettakaan ... niin, edes ruumiskirstuakaan ette saa teetetyksi.» »Tahtoisinpa sen nähdä», sanoi Boleslav hampaitaan kiristäen, sillä hän tunsi uhmansa paisuvan sitä suuremmaksi, mitä selvemmin hän näki tämän pahuuden ja ilkeyden verkon.
Kohta koko heimo Kontolaan juoksee. ILPOTAR Suotta minulle vihojasi viskelet. PANU Sinä hänet sisään päästit sinä kansan häntä kuulemaan haalit. ILPOTAR Olisivat tulleet ilmankin. PANU Ette mihinkään kykene ... ei teistä apua ainoasta Ilpokin ! EM
Säästäkää ruikutuksenne muille! minä en niitä tarvitse. Eikö minulla ole valta talossani? Eikö minulla ole oikeus tehdä ja toimia, miten parhaaksi näen? Pysykää te vaan omissanne, kyllä minä pidän huolen siitä, mikä minun autuuteeni kuuluu. Sen minä vielä sanon, että jos ette pelkääkään ihmisten tuomiota, niin pelätkää edes Jumalan ... sillä Jumala ei salli... Suu kiinni! ja paikalla!
"Minä ansaitsen moitetta, suokaa anteeksi," sanoi Kenelm katumaisesti. "Mutta miten te minun löysitte? Ettehän edes nimeäni tuntenut? Siitä oli kuitenkin helppo selkoa saada; mutta kuka teille antoi adressini?" "Sen teki Miss Travers, sir; ja hän käski minun käydä teidän luonanne. Muutenhan minun ei olisi sopinut kutsumatta tulla, koska ette lähettänyt minua hakemaan."
Vaikka te uhraisitte siihen miljoonan, ette saisi siitä puoltakaan tynnyriä kauroja. Se on kirottua maata, se oli samanlaista minun iso-isäni isän aikana kuin nytkin, ja minun pojanpoikani poika tulee näkemään sen aivan samanlaisena. Minä en ole utelias, mutta kyllä minulla sentään olisi halu nähdä sellaisen mielipuolen, joka yrittäisi tuota hullutusta.
Ja teidän pitää yksin ylläpitää se?! Ette jaksa! Minä säälin teidän kohtaloanne. Antakaa minun auttaa teitä.
Mutta jos ette te tunne tätä miestä velhoksi, niin on täällä niitäkin, jotka sen tekevät. Astu esiin, Reita! Panu hätkähti sen nimen kuultuaan.
Niin teki nyt Liina; mutta pian hän hymyili, luoden rehelliset silmänsä tuohon uskottuun, ja ojensi hänelle kätensä. Kiitoksia, luutnantti Berndtsson; te ette tiedä kuinka suuresti minä teitä kiitän.