Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
He lepäsivät olkien päällä kylän pirteissä, jotka asukkaat olivat jättäneet tyhjiksi. Epätoivo ja tuska kuvautui nääntyneitten sotamiesten kasvoilla, sillä he kärsivät kipua ei ainoastaan haavoistansa, vaan myöskin puutteesta ja näljästä. Kylän etevin pirtti oli määrätty upsiereille. Suomalaisten pirtit ovat varsin avarat ja puhtaat. Takka, jossa valkea palaa päreissä, on oven sivulla.
sellaiseen pyyntöön! Pyhä Brigitta! kuinka hirveästi sinun kunniatas loukataan! Oi! suojele väkevästi itseäs ja palvelioitas! HIERONYMUS. Hurskas sisareni! Kauan eivät luostarimme vanhat muurit enää voi kestää tätä ampumista! Ne ovat jo hajoamaisillansa ja epätoivo vallitsee niiden Naantalin porvarein ja maaseutulaisten mielessä, jotka riensivät tänne luostariamme suojelemaan.
Vaikka ihminen olisikin peräti unhoittanut korkean kutsumuksensa, niin kauvan kun hän todella ja vakavasti tekee työtä, voi hänestä toivoa jotakin hyvää ainoastaan jouten olossa, laiskottelussa piilee ikuinen epätoivo. Työ on alati, oli se miten halpaa, miten itsekästä tahansa, sopusoinnussa luonnon kanssa.
Näitä sanoja kuullessani päivä mielestäni musteni silmieni edessä. Hiljaa kauhistuen olin ääneti. Tuo sokea oli myöskin ääneti ja hänen muodossaan kuvastui ensin hurja epätoivo, sitten näkyi ivallinen hymy hänen kalpeilla huulillaan, kunnes muoto vähitellen muuttui synkeän alakuloiseksi, jolloin hän hiljaa ja verkalleen kysyi: "Onko kukaan vielä lähelläni?"
Wallace hymyili uhkamielisesti, kuullessaan kuinka kapteeni, epätoivo katsannossaan, kyynelet silmissään, valitteli, että heidän nyt ilman epäilemättä piti joutua Punaisen Rosvon kynsiin; sen nimen oli de Longueville saanut siitä, kun hänen mastossaan tavallisesti, niin kuin nytkin, punainen lippu liehui. "Kyllä minä vapautan Kanaalisalmen siitä rosvosta", vastasi Wallace.
Ettekö usko, että toisin on sen, joka ... joka esimerkiksi on tehnyt törkeän synnin ja jota katumus ja epätoivo raastaa ... ja toisin esimerkiksi sen, joka kautta koko elämänsä on pyrkinyt elämään vankurskaasti ja menettelemään omantuntonsa mukaan?
Legree häntä ihan kauhistutti. "Kylläpä olette tekin kärsinyt paljon, liian paljon!" sanoi hän säälivästi. "Kiduttajanne eivät pidä minään meidän kärsimyksiämme. Minä olen astuskellut pitkin katuja, epätoivo sydämmessä, ja olen toivonut, että talot kukistuisivat päälleni taikka kivet altani syöksyisivät syvyyteen.
Meidän täytyy erota. Gerda! Epätoivo näytti vallanneen kokonaan Leonardin.
Rudolfin viha ja epätoivo taas näytti koskevan etupäässä häntä itseään ja toivotonta asemaansa, johon hän oivallisen asioimisystävänsä petoksen kautta oli joutunut.
Se on ihmiskunnan suuri epäilys, epätoivo ja väsymys, joka ympäröi purjehtijaa ja kietoo hänen sieluaan. »Mitä sinä hourailet? Oletko sinä parempi meitä?
Päivän Sana
Muut Etsivät