Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Talonpoiat, jotka olivat linnan turviin paenneet, valloittivat äkillisellä rynnäköllä vihollisleirin ja ajoivat piiritys-joukon ulos Savon rajoilta. Mikä eroitus entisten aikain suhteen! Vielä menneellä vuosisadalla oli vaivaloisesti painiskeltu Venäläisten kanssa; nyt oli tämmöinen ottelu niinkuin lasten leikkiä. Syy tähän muutokseen on kyllä selvä.
Niissä meidän lävitsekulkemissamme pikku kaupungeissa eli kauppaloissa ja kylissä löytyi aina joitakuita ikivanhoja rakennuksia, kivimuurija ja aitoja, jotka päältäpäin olivat vanhuutensa vuoksi varsin sammaltuneina, ne sanottiinkin olevan monen tuhannen vuotisia, entisten Roomalaisten ja Kreikkalaisten rakentamia ja hyvin tarunaikaisilta ne ulkonäöltäänkin olivat.
Näytti siltä, ikäänkuin meidät näinä parempina aikomamme olisi kokonaan unohdettu, sillä vankilan tarkastuksia pidettiin hyvin harvoin. Mutta Nikolai toisen hallitukseen astuttua tuntui, että yllämme häälyi jokin myrskypilvi. Saimme taaskin enemmän huomiota osaksemme ja näytti, että meidät tahdottiin jälleen asettaa entisten kovien järjestyssääntöjen alaisiksi.
Kerta vielä sotakentällä ja taistellen samalla valtakunnan ja hengen puolesta! Minulta puuttuu entisten päivien mahtava into. Minä en ole, mikä minä olin. Minulla ei ole luja usko. Kaikki ympärilläni näyttää muuttuneelta ja untelolta ja elottomalta. Missä ovat nyt nuot säihkyvät silmät ja voittoa ennustavat kasvot, jotka ympäröitsivät minua taistelon aattona, minua, Herran voideltua!
Mutta samalla he olivat itsensä niin ihannoineet omien entisten jumaliensa vertaisiksi, että he eivät olisi, vaikka olisivat tahtoneetkin, enää voineet omaa pientä minäänsä suuresta erottaa. Kumpikin he olivat ennen olleet aatteen ajajia. Paavo Kontiosta oli tullut asianajaja.
Vaan vaikkakin Leo XIII on maallisesti vanki, vaikkei hän entisten sotapaavien tavoin astukaan ratsun selkään ja riennä keisareja tai uppiniskaisia kuninkaita kurittamaan ja vaikkeivät pannanuolet enää singahdakaan maihin ja kansoihin, on hän kuitenkin ehkä mahtavampi kuin monet hänen mahtavimmista edeltäjistään.
Nytkään ei Mooses tuntenut itseään aivan terveeksi, tuntui vilustavan, sentähden hän ei heittänyt takkiaan eikä lakkiaankaan. Takki yllä lujasti napitettuna ja lakki päässä allapäin hän vain istui hellan edessä ja aina pisti sormenpituisen puukapulan padan alle, kun näki entisten sulavan hiiliksi. Viimein hän sanoi: »Tänä päivänä olisivat metsot kesyjä, kun on tyyni ja näin lupsakka ilma.
Pieniä, kaitoja rappusia myöten, joista tuskin oli tietoa, pääsi luukun kautta linnan maanalaisiin vankihuoneisin; tätä käytävää myöten oli entisten linnan-isäntien ollut tapa salaa, valepuvussa käydä katsomassa mainittuin surkeitten huoneitten asukkaita.
Mutta nyt nähtiin että Seurakunta oli vielä yli 6000 Ruplaa velkaa, sekä viimeisen sodan ajasta asti, että muutamasta katovuodesta, ja velka oli myös enennyt entisten hallitusmiesten väärän ja petollisen hallinnon kautta. Ja Toivonen mietti yöt ja päivät, miten tämä kuorma saataisiin Kultalasta poisvyörytetyksi eli ees huojennetuksi.
"Kuuleppas, anna sinä entisten muistojen nyt olla, Yrjö ... tyhmästipä teinkin kun rupesin niistä juttelemaan, mutta johtui vain se totuuden into mieleen. Vaan sehän haihtuu kuten muutkin innottelut ja unelmat ... eikä siitä sen enempää! No kippis, bror!"
Päivän Sana
Muut Etsivät