Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Niin kuitenkaan ei käynyt, ja kuta useampia tunteja turhassa odotuksessa kului, sitä enemmän kiihtyi kapteenin kärtyisyys. Mitä ajateltiinkaan, kun hänet jätettiin koppiinsa eikä pyydetty hänen apuansa! Ihmekö se, että kaikki meni hullusti, eihän ollut enään kenessäkään järkeä. Jatkuva jännitys ja sielunkamppaus masensivat vihdoin hänen henkisiä voimiansa, ja hän rupesi tuntemaan kovaa nälkää.
Ajatus päästä vapaaksi tuosta miehestä, ajatus, että tuo mies ei koskaan enään saisi koskea häneen, oli niin voimakas, että Constance soi itselleen hetken kostonhimoista nautintoa sanomalla miehelleen, mitenkä inhoittavalta tämä aina oli tuntunut hurjasteluista tuomine hajuineen.
"Minä en polta juuri mitään tupakkaa, mutta sen wähän mitä minä poltan, poltan minä waakunaa", sanoi kirkkoherra wakaisesti. "Sepä minusta on hywin kummaa, kun kirkkoherra wiitsii polttaa waakunaa! Minä en ole enään moneen wuoteen polttanut mitään muuta kuin aiwan kasakoita ... ei muuta kuin kasakoita.
Mutta kuitenkin, vaikka sinä olet Klimin täydellinen kuva, minä en saata enkä saa uskoa aistiani sillä tähän maailman aikaan eivät kuolleet kulje aaveina enään; minun pitää saada lujempia todistuksia, ennenkun saatan sanojasi uskoa."
Hän ei nauranut enään niinkuin ennen, hänen rohkeat kasvonsa loistivat jonkinlaisesta pilkallisesta himosta kajastuen hiusten punertavaan väriin. Syntyi sangen pitkä äänettömyys aivankuin hän olisi tahtonut saattaa Mathieun hämmennyksiin ja voittaa hänet. "Kiltti Marianne voi ehkä hyvin?" "Kyllä, kiitos." "Ja lapset varttuvat?" "Niin tekevät."
Kokous oli nyt tuon oivallisen koulun vastustuspuheen tähden tullut niin meteliseksi, että oli mahdoton enään mitään järjellistä toimeen saada. Jokainen koulun vastustaja koki nyt oikein tuimalta syytää mielilauseitaan koulua, koulun suosioita, kirkkoherraa ja esimiestä vastaan. Esimies teki huutamalla ääntö-esityksen ja ilmoitti että äänestys aljetaan.
Kaikessa tapauksessa hän tunsi, että hän itse joutuisi sekä sairaaksi että ihan epätoivon valtaan, jos minä en häntä enään rakastaisi, sillä sitähän me olimme tehneet aina pienestä pitäen ja siksi olikin nyt liian myöhäistä koettaa meitä erottaa.
"Täälläkö nuotkin pirut olivat!" mumisi hän itseksensä läähötyksensä seasta ja vähän toinnuttuansa sanoi hän: "aiotteko minua narrinanne pitää?" "Onpa kaikki entiset ja nykyiset juonesi tullut ilmi, Susso! Ethän enään ruvenne vihityn parikunnan väliin tunkeumaan.
Mutta tuo ajatuskin jo kauhistaa minua, ja minä luulen, että minä en koskaan saa mistään sitä rohkeutta." Hänen leimuavat silmänsä muuttuivat pelokkaiksi ajatellessaan veistä. Hänen sydämessään kävi ankara taistelu tämän pelon ja unelmoidun vaarattomuuden välillä. Mathieu katseli häntä eikä epäillyt enään. "Minä luulen tietäväni", sanoi hän, "että sellaiset leikkaukset ovat hyvin vaarallisia.
Antero ilmautui hänen kuvituksissansa ja hänen uskolliset sinisilmänsä katselivat häntä niin surullisesti, ikäänkuin tahtoisivat sanoa: "Nyt olet ikuisiksi ajoiksi veljesi puolesta turvassa, et koskaan enään ole kuuleva hänen siveyssaarnojansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät