Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Kun nainen tuolla tavalla vaikuttaa poissaollessaankin, niin mitä sitten silloin, kun on kiintynyt johonkin heistä! Silloin luo hän oman värinsä kaikkeen, mitä katselemme ja missä elämme. Minulla ei ainakaan ole yhtään seutua, ei yhtään ihmistä, joihin ei olisi kiintynyt jotain siitä naisesta, joka tuohon aikaan oli elämäni sisältö.
Itse luonto on hänelle antanut oppimiskyvyn. Me elämme maailmassa, jota pidämme rajattomana; tietomme siitä ovat vielä niin rajoitetut, että jokainen selville saatu uusi totuus kumoaa eli ainakin rajoittaa asioita, joita tähän saakka pidettiin horjumattomina totuuksina.
Mutta mepä olemme päättäneet, että elämme vaan omaksi iloksemme, ja sentähden meidän onkin tietysti paha olla, niinkuin on paha olla työmiehen, joka ei täytä isännän tahtoa. Mutta isännän tahto on lausuttu juuri noissa käskyissä. Jos ihmiset vaan täyttävät nuo käskyt niin maan päällä syntyy Jumalan Valtakunta, ja ihmiset saavat korkeimman onnen, mikä on heille mahdollinen.»
Hänen miehensä oli kumminkin konvenantti, ja mitä tuo merkinneekään, minä ainakin tiedän, että se on jotain kovin hirmuista, koska muistan pastorimme kerran, samalla kuin hän kiitti onneamme, että elämme niin kristillisessä maassa, puhuneen "veisaavista, kapinoitsevista konvenanteista" sen alennuksen syvimpänä kuiluna, johon presbyteriläisyys on Skottlannin vaivuttanut.
Kristitty eroittaa ajallisuuden ja ijäisyyden eri ajanjaksoiksi ja uskoo, että kun ajallisuuden ajanjakso on päättynyt, alkaa uusi, jonka pohjana ja perustuksena ovat uudet, meille tuntemattomat olot, ehjemmät, oikeudenmukaisemmat kuin ne, joissa nyt elämme.
Eräs vanha kylänpäällikkö selitti: "Täällä maailmassa elämme ainoastaan muutamia päiviä, mutta kuoleman jälkeen me elämme vielä kerran; missä ja minkälaisessa tilassa tahi seurassa, sitä emme tiedä, sillä kuolleet eivät tosiaan palaja sitä meille sanomaan.
"Mutta mitenkä me elämme?" huolehti wanhempi. "Kyllä eletään, oudoissa ihmisissä kehtaa kyllä kerjätä", lohdutti nuorempi.
Nyt saatuaan tietää kaiken tämän, selitti hän olevansa valmis matkustamaan, koskaan enää tahtomatta nähdä teitä. Hän seuraa minua niin kauan kuin hän ja minä elämme... Lähtihän hän heti Noraankin minua etsimään, kun arveli minun olevan siellä. Te siis luulette hänen kaikessa tapauksessa seuraavan teitä? Luulen.
Hän on rikkaampi kuin yksikään meistä. Mutta miksi me, Yrjö, sitten elämme niin niukasti, jos kerran olemme rikkaita? kysyi rouva mieheltään. Olisi niin hauska vähän tuhlata, matkustaa ulkomaille...
Sen kuultuaan heitti joka mies syöntinsä ja joku heistä sanoi kaikkien puolesta: Hyvä, Aaro, kun sen sanoit! Kuollaksemme olisimme syöneet, niin tuntui ruoka makealta. Nyt täytyy elää sydänrasvoillamme sinne vesipaikalle asti. Mutta sitten me keitämme ja syömme ja syömme ja keitämme ja elämme kuin herrain hevoset laihossa. Muutamat joukossa murisivat, kun ei nyt menty sinne asti.
Päivän Sana
Muut Etsivät