Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025


Nuori tyttö, jok' oli hänen muassaan, oli kenties neljäntoista vuoden ikäinen, ehkäpä hieman vanhempi! Somasti sovitettu matkapuku, jok' oli hänen yllähän, osoitti piirteitä, mitkä kykenivät todistamaan kypsyneempää ikää; hän näytti jo täysin kehittyneeltä. "Mitkä merkilliset kasvot!" virkkoi vieras. "Tämä pistävä sekoitus, tämä ositetun meren rotu!"

Tätä ääntä hän ei kuitenkaan totellut, vaan viivytti sitä päivästä toiseen, että ehkäpä se katoaa itsekseen. Eipähän saarnaajakaan sitä minulle käskenyt, vaikka kerroinhan minä sillekin koko jutun.

Kuinka nyt määrittelisimme pyhää kirjaa? Pyhä kirja on kirja, johon on kätkettynä elämän ja kuoleman jumalallisia mysterioita, kirja, joka osaa neuvoa totuuden etsijälle tien näennäisesti yliluonnolliseen tietoon. Jos nyt Kalevala olisi pyhä kirja, missä merkityksessä tämä on ymmärrettävä? Ei suinkaan sillä tarkotettane, että Kalevalan joka lauseessa, ehkäpä joka sanassa on kätkettyä viisautta?

Emme vielä ole eronneet arapialaisista. Tulemme vielä kulkemaan pitkät matkat Tippu-Tibin kanssa. Ehkäpä vielä tapaamme ystävällisiä ihmisiä, joilta saamme ostaa kanootteja. Ja olen varma siitä, että ne yhdeksänkymmentäviisi miestä, jotka nyt pelkäävät jatkaa matkaa kanssamme, eivät eron hetkellä jätä veljiänsä, herraansa ja valkoista veljeänsä, vaan purjehtivat heidän kanssaan virtaa alas.

Ehkäpä olivatkin ne juuri tällaisia hänen taivaallisessa valtakunnassansa löytyviä pienokaisia, joita Vapahtajamme muisteli ottaessaan lapset syliinsä ja siunatessaan heitä, kun hän sanoi: "sellaisien on taivaan valtakunta". NELJ

Knut kietoi kätensä hänen ympärilleen rajuna iloisista toiveista: "jos minulle tulet, ei sinun elämässäsi sitä katuman pidä!" Leiv on minut unhottanut, ajatteli Alfhild; vanhukset sitä toivovat... "Ehkäpä se on niin sallittu", kuiskasi hän, tuli hehkuvan kuumaksi ja sitten kylmäksi jälleen.

Saitko sa kuulla Kultani äänen, Vieläkö virsi Suustahan soi? Jospa hän lauloi, Muistiko mua? Lausupa, leivo, Oi, sano, oi! Tyhjennä kaikki Tietosi mullen, Kerro nyt kuinka Kultani voi! Ehkäpä armas Lie ikävästä Kuihtumaisillaan Oi, sano, oi! Ukkosen enteitä. Voi tätä hellettä, voi tätä kuumaa! Kaikk' elementit jo nyt sulanee; Päivä se paahtaen päätäni huumaa, Maan tomu jalkoja kirveltelee.

Tuulemaanpa rupee. Tulleeko siitä sadetta? JUHANI. Ehkäpä niinkin. LUKKARI. Puhaltaapa oikein raskaasti. TUOMAS. Raskaasti kyllä, raskaasti. LUKKARI. Niin tekee, jaa. Hm, hm. Vai noin nyt pojat muuttaa. JUHANI. Näin hiljakseen. Mutta onkos kanttoorilla tähän aikaan yhtään koulupoikaa pöydän-nokalla? LUKKARI. Eihän ole. JUHANI. Eikä yhtään ainoaa pörröpäistä nallikkaa ovinurkassa? LUKKARI. Hehee!

Silloin isäni mietteissään lausui: Ehkäpä käymme koettamassa onneamme niemen toisella puolen, satamassa päin. Myös siellä on hyvää ahvenruohistoa ja kentiesi paremmin näykkäisi sekä sinäkin saisit kalasi. Arastellen isä tätä puhui, ei sentähden että minä olisin vastenmielinen suostumaan ehdotukseen vaan pikemmin itsensä tähden.

Ehkäpä heillä ei olekaan väärin arvellessaan, että nauhan käyttämisestä voisi olla aihetta hengelliseen kerskaamiseen ja farisealaiseen ylpeyteen; sitä paitsi he tahtovat välttää, ett'ei toisin ajattelevaiset saisi mitään loukkausta sen johdosta.

Päivän Sana

anteckna

Muut Etsivät