Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. lokakuuta 2025
He tuohon murhaan hänt' on vietelleet Saadakseen vanhan varat tuhlatakseen. Tän' iltana ma juuri siskoltani Sain tiedon heistä, varoituksen' että, Jos asumaan mun talooni he tulee, Min' en jää sinne. CORNWALLIN HERTTUA. Enkä minä, Regan. Isällennepä, Edmund, lapsen työn Te, kuulin, teitte. EDMUND. Mun se tuli tehdä.
Mitä olen nähnyt ja kuullut, olen kertonut sinulle, mutta lienteästi vaan, en sinnepäinkään niin hirveänä, kuin se todella on. Mene, ole hyvä. EDGAR. Saanko piankin sinusta kuulla? EDMUND. Luota minuun tässä asiassa. Nään jo, miten käy. Kun synnyll' en saa maata, juonta koitan, Ja kaikk' on hyvää, mistä hyödyn voitan. Kolmas kohtaus. Huone Albanian herttuan linnassa.
GLOSTER. Isäänsä kohtaan, joka niin hellästi ja sydämellisesti häntä rakastaa. Taivas ja maa! Etsi hänet, Edmund; urki minulle hänen sydämensä salaisuudet; toimita asia oman ymmärryksesi mukaan. Tekisin itseni keppikerjäläiseksi, varman vakuutuksen saadakseni. EDMUND. Etsin hänet heti paikalla, joudutan hanketta kaikin mahdollisin keinoin ja ilmoitan teille kaikki.
Oliko hänellä kättä tuota kirjoittamaan? sydäntä ja päätä sitä hautomaan? Milloin sait tämän? Ken sen toi? EDMUND. Sitä ei kukaan tuonut; siinäpä se mutka. Sen löysin huoneeseni ikkunasta heitettynä. GLOSTER. Tunnetko käsi-alan veljesi omaksi? EDMUND. Jos sisältö olis hyvä, niin tahtoisin vannoa, että se on hänen; mutta nyt tahtoisin mieluummin luulla, että niin ei ole laita.
CORNWALLIN HERTTUA. Nyt huomaan, ett'ei pelkkä pahuus veljeänne ajanut hänen henkeänsä pyytämään, vaan pikemmin oman arvon tunto, jota ukon moitittava halpuus kiihoitti. EDMUND. Voi, kuinka on hirmuinen kohtaloni, kun täytyy minun katua, että oikeutta noudatan! Tässä se kirje on, josta hän puhui ja joka todistaa, että hän on Ranskan etujen salainen liittolainen. Voi sentään, voi!
Siis ota varteen neuvoni: mun miehen' On kuollut; kanssan' yhtä mielt' on Edmund, Ja paremmin hän yljäks sopis mulle Kuin rouvallesi. Itse arvaa loppu. Kun hänet kohtaat, anna hälle tuo. Vähääkään jos saa rouvas sulta kuulla, Kysyköön järkeään, se neuvo hälle. No niin, hyvästi nyt! Sokean konnan tuon jos ehkä kohtaat, Ken hänet korjaa pois, se arvoon nousee.
EDMUND. Mikä nyt on? CURAN. En tiedä minä. Oletten kai kuullut päivän uutisia? Tarkoitan mitä huhutaan, sillä vielä se on pelkkää korva-kuiskutusta. EDMUND. Minäkö? En. Sano, mitä se on? CURAN. Ettekö ole kuullut, että sota nähtävästi on tulossa Cornwallin ja Albanian herttuain välillä? EDMUND. En sanaakaan. CURAN. No, saatte vielä kuulla. Hyvästi! EDMUND. Tän' yönä herttua täällä? Hyvä! Oivaa!
GLOSTER. Se on hänen. EDMUND. Se on hänen, mylord; mutta toivon, että sisältö on vieras hänen sydämellensä. GLOSTER. Onko hän koskaan ennen mieltäsi tässä asiassa urkkinut? EDMUND. Ei koskaan, mylord; mutta olen kuullut hänen arvelevan, että kun pojat tulevat täyteen ikään ja isät vanhoiksi, isän pitäisi olla pojan holhottina ja pojan hoitaman hänen omaisuuttaan. GLOSTER. Oi, konnaa, konnaa!
Tämän ennustuksen on Merlin tekevä, sillä minä elän ennen hänen aikaansa. Kolmas kohtaus. Huone Glosterin linnassa. GLOSTER. Voi, voi! Edmund, minua ei miellytä tuo luonnoton kohtelu.
REGAN. Isäni ristilapsko teitä väijyy? Edgarko, jolle isän' antoi nimen? GLOSTER. Oi, häpeä sen peittää tahtois, rouva. REGAN. Oliko hän sen irstaan joukon seuraa, Jok' isälläni palvelee? GLOSTER. En tiedä. Oi, kurjaa, kurjaa liiaks! EDMUND. Oli, rouva, Hän oli sitä joukkiota. REGAN. Ei ihme siis, jos häll' on häijyt eljet.
Päivän Sana
Muut Etsivät