Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Mutta voi! kun todella löysin rakennuksen ja astuin maahan puutarhan portilla ja vaivalla vedin nuot kivisydämiset saappaani nurmikon poikki Doran luo, joka istui puutarhan tuolilla syrenipuun alla, mimmoiselta hän näytti tänä ihanana aamuna perhosten keskellä valkoisella olkihatullaan ja taivaan-sinisellä hameellaan!
Kun Dora painoi alas päänsä, itki ja vapisi, karttui vaan kaunopuheliaisuuteni. Jos hän tahtoi, että minä kuolisin hänen jalkojensa eteen, ei hänen tarvinnut kuin sanoa sana, ja minä olin valmis siihen. Elämä ilman Doran rakkautta oli jotakin, jota en millään tavalla voinut elää. Minä en voinut kestää sitä enkä tahtonutkaan.
Minulla ei ollut rohkeutta esitellä Doran isälle, että ehkä voisimme parantaa mailmaakin vähän, jos nousisimme varhain aamuisin ja heittäisimme takkimme yltämme työhön ryhtyessämme; mutta minä tunnustin ajattelevani, että Commons'ia ehkä voisimme parantaa. Mr.
Tarkoitin, että naisella täytyy olla paljon elämänymmärrystä ja paljon harrastuksia, s.o. paljon sivistystä, jotta hän voisi olla hyvä äiti, joka osaa oikein ohjata lapsiaan." Eugen ei vastannut, hän istui äänettömänä, katsellen nuorta tyttöä, ja ajatteli: "Kenen vasikalla hän nyt kyntää? Lienevätkö ne Doran lausumia mielipiteitä?
Hän olisi tahtonut kysyä Doralta avomielisesti puhua hänen kanssaan asioita, jotka tekivät hänet rauhattomaksi, mutta hän ei voinut. Hän ei voinut ilmaista ajatuksia, jotka häntä vaivasivat, hän ei aina ollut itsekään selvillä niistä; ne jäivät usein pelkiksi surumielisiksi tunnelmiksi, jotka hän sitten hukutti siihen huumaukseen, jonka Doran läsnäolo hänestä herätti.
Sillä hän tiesi, että jos hän vähimmässäkään myöntäisi oikeiksi ne juorut, joita palvelijat jo olivat ruvenneet levittämään, saisi tuo lausumatta jäänyt: "emmekö sanoneet sitä?" uutta vauhtia ja leviäisi kulovalkean tavoin koko suvun keskuuteen, ja sitten tulisivat hänen ja Doran asiat yleiseksi puheenaiheeksi kaikissa perhekutsuissa, ja sisaret ja langot ja sisarenlapset kaikki tahtoisivat esittää mielipiteensä ... ja se ajatus oli hänestä sietämätön.
"Toivon, äiti kulta, että kun opit tuntemaan Doran, saat nähdä, että hänestä myöskin naiset pitävät", sanoi Eugen sävyisästi. Samassa soi ovikello. "Kas niin", huudahti rouva Blum, "se on Dufva, tunnen hänen soittonsa... Mutta en ymmärrä ... eihän nyt ole hänen päivänsä... Hänpä tulee tosiaankin sopimattomaan aikaan."
"Ei mitään taiteellista". "Hän ei laula ja säestä itseään gitarrilla?" sanoin minä. "Oh, rakas ystäväni, ei!" lausui Traddles. "Maalaako hän?" "Ei ollenkaan", arveli Traddles. Minä lupasin Traddles'ille, että hän saisi kuulla Doran laulavan ja nähdä muutamia hänen kukan-maalauksistaan. Hän sanoi, että hän tahtoisi hyvin mielellään, ja me astuimme kotiin käsitysten, kovasti hilpeinä ja iloisina.
Lyhyeltä, pidot menestyivät niin huonosti, että olisin ollut aivan onneton huonon menestyksen puolesta, tarkoitan, sillä minä olin aina onneton Doran puolesta joll'ei seurani leikillinen luonto ja eräs Mr. Micawber'in sukkela mieli-johde olisi huojentanut sydäntäni. "Rakas ystäväni Copperfield", lausui Mr.
Kiitos että tulit", lisäsi hän vielä nopeasti, puristaen hänen kättään. Mennessään he eivät puhuneet monta sanaa, mutta kun Eugen oli eronnut Dorasta, oli hän unohtanut tulevaisuuden pelkonsa ja antautunut toivorikkaitten, onnellisten ajatusten valtaan. Hän ei ollut koskaan uskonut Doran rakkauteen niin lujasti kuin tällä hetkellä...
Päivän Sana
Muut Etsivät