Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
"Sen kyllä heti sanon pastorille", vastasi Daniel järkähtämättömän tyvenesti, "mieliala on aina hartaampi ja tuttavallisempi rukoussalissa, jossa jokainen osaa esiintuoda, mitä milloinkin ajattelee ja selvittää sydämmensä huolia ja mietteitään, jotka usein voivat olla hyvinkin mutkallisia.
Tämä kävi väliin hyvinkin hitaasti, sillä Daniel ei enää ollut nuori, ja hänen jalkansa ja käsivartensa olivat kangistuneet luuvalosta, joka vaivasi häntä niinkuin kaikkia vanhoja seppiä; mutta hommatessaan huoneessaan, oli Danielilla tapana laulaa hengellisiä lauluja, mikä hänen vakuutuksensa mukaan piti mielen ja voimat virkeinä.
Mut ennenkuin me jätämme tän paikan, Joss' ompi valtakunnan rauhan hinnaks Niin paljon verta täynnyt vuodattaa, Yks toimi mull' on tehtävänä vielä. Käy viereheni, Daniel Hjort!
"Kiitoksia, pastori", vastasi Daniel hymyillen ja käpristi toista silmäänsä niin että rypyt sen yläpuolella tulivat tavallista tiheämmiksi.
"En tuomitse ketään", vastasi vanha Daniel, ystävällisen, syvämielisen hymyn kirkastaessa kaikkia hänen ryppyjään, "sen jätän Hänelle, joka tutkii sydämmet ja munaskuut. Ihminen näkee sen, mikä silmäin edessä on, vaan Herra katsoo sydämmeen, niinkuin Sam. 10:7 sanotaan. Huomatkaa, siinä sanotaan sydämmeen, sydämmeen siinä sanotaan!
Jos hän joskus koetti omin päin saada kokoon rukousta, tuli siitä perin hullua, ja vaikka hän aamuin illoin tutkisteli raamattuaan, ei hän sittenkään voinut oppia ulkoa ainoatakaan lausetta, sitten käyttääkseen sitä puheessaan niinkuin Daniel teki. Mutta Daniel vakuutti hänelle, ett'ei pelastus riippunut siitä, hänen tulisi vaan olla alallaan ja ottaa vastaan, eikä koettaa itse mitään omistaa.
Sillä vanha Daniel sai itse tehdä kaikki askareensa sen jälkeen kuin hänen vaimonsa oli kuollut ja ainoa tyttärensä lähtenyt Tukholmaan, hakemaan itselleen paikkaa.
Raskasta ja katkeraa oli elämä, olen kokenut monenlaista puutetta ja kurjuutta: köyhyyttä, sairautta ja surkeutta, olen ollut juomari ja tappelija, ja irstaisuus oli vähällä turmella minut kokonaan... Mutta kaikki tuo on nyt jo mennyttä ... ja nyt on vaan iloa ... vaan iloa, nyt voin todistaa, että minulle on kerrassaan yhdentekevää, jos olisin ollut rikas ja mahtava kuin kuningas tahi köyhä ja kurja kuin vanha Daniel.
En kuitenkaan tahdo vastustaa teidän toivomustanne; jos te luulette, että joku toinen voi antaa teille enemmän kuin minä, niin kutsukaamme vaan hänet tänne!" "Niin, niin", sanoi Daniel ikäänkuin itsekseen, miettivänä katsoessaan lattiaan, "käsitän kyllä, että on hyvin vaikeata itse tulla oikein pieneksi ja ainoastaan tehdä työtä, että Kristus kasvaisi.
Robert läheni vuodetta ja kumartui sairaan puoleen. "Hyvää iltaa, Daniel", kuiskasi hän hiljaa. Daniel avasi verkalleen silmänsä. "Hyvää iltaa", vastasi hän tuijottaen Robertiin tylsällä, ilmeettömällä katseella. Mutta sitten hän tuli tietoonsa, silmästä loisti hymyily, koko ruumis alkoi vilutautisen tavoin täristä ja hän virkkoi: "Olittepa oikein hyväluontoinen, kuin tulitte?"
Päivän Sana
Muut Etsivät