Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Nyt olen ensimmäinen kisälli ja saan kolmekymmentä francia palkkaa viikossa, ja voin siis hyvästi naida." "Kolmekymmentä francia viikossa!" toisti Battisto. "Noh hyväinen aika! Onhan se koko suuri omaisuus." Christienin kasvot loistivat ilosta. "Niin," hän sanoi, "me tulemme hyvin onnellisiksi; ja kuka tietää? ehkä saamme koko ikämme Kander-laaksossa elää, ja kasvattaa lapsiamme meitä perimään.
"Epäilemättä, jos sillä tarkoitatte, että hän eli ennen Kristusta." Christienin kasvot kirkastuivat taas. "Noh, se on toinen asia," sanoi hän, ottaen rahakukkaronsa esille ja maksaen paikalla rahat. "Pakanan hauta ei juuri olekaan hauta. Minä teetän tästä mosaikista Marialle rintaneulan Interlakenissa. Kertokaapa minulle, Battisto, mitä te aijotte viedä Margeritalle täältä?"
Ja Mariakin oli syntynyt vuorimaassa ja hän ei suinkaan viihtyisi Genovassa. Näin puhellen aika kului ja päivä oli puolessa, kun he asettuivat lepäämään muutamain jättiläiskokoisten honkien juurelle. Täällä he söivät päivällistä, Christienin pienen soittotoosan soittoa kuunnellen.
Samassa kuulin ikkunan alla soinnin jonka tiesin lähtevän Christienin soittotoosasta; ja se soitti samaa kappaletta kun meidän syödessämme päivällistä havupuiden juurella, mutta soitto oli nyt hurjempi ja surullisempi ja miltei juhlallinen oikein hirvittävä! Sitten se kävi yhä hiljaisemmaksi ja vihdoin se tuntui katoavan tuuleen, ja taukosi kokonaan.
Hän kääntyi, luullen Christienin olevan aivan lähellä, mutta samassa soitto lakkasi ja jäähdyttävä kylmä valtasi hänen jäseniänsä; se ei ollut pelon vaikuttamaa vavistusta, eikä tuulen ja sateen synnyttämää vilua, vaan kauhistavainen väristys jok'ainoassa jäsenessä, kamala tunto siitä, että muutaman hetken kuluttua keuhkot herkiävät työskentelemästä ja sydän lyömästä!
Tässä ravintolassa he taas levähtivät ja joivat Christienin ja hänen morsiamensa onnenmaljaa. Christien oli erittäin hyvällä tuulella ja puristi kerta toisensa perästä toisten kättä. "Huomen illalla," sanoi hän, "suljen hänen taas syliini! Nyt on kaksi vuotta siitä kun kävin häntä katsomassa, silloin kun kisälliksi tulin.
"Aaveitako, Battisto?" "Niin, signor; sillä jos milloinkaan ihmisen aave, kuolleen taikka elävän, ilmestyy ihmisille, niin Christienin aave kävi minun luonani viime yönä kaksikymmentä minuuttia ennen kahtatoista." "Kaksikymmentä minuuttia ennen kahtatoista!" toisti veljeni. "Minä olin jo pannut maata ja Stefano nukkui samassa huoneessa.
Päivän Sana
Muut Etsivät