Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. lokakuuta 2025
Vaikkakin katto oli niin matala, että miekkain kärjet piirsivät naarmuja siihen, taisteltiin siinä kuitenkin molemmin puolin yhtä suurella taidolla, vaikkei yhtä suurella onnella. Bertelsköldin miekka oli jo useamman kerran sattunut vastustajaan; Bjelke oli saanut jo kolme tai neljä pienempää haavaa, voimatta raapaista viholliseensa naarmuakaan.
Mutta mitä hänen majesteettinsa kuningatar siitä sanoo? kysyi saattajaherra. Sen Bjelke saa kuulla. Ei se olekaan kuningatar, joka pyörtyy, se on Fredrikin hoitajatar, hovimestarinrouva. Luuleeko Bjelke hänen pyörtyvän? Enpä luulisi. Mutta minäpä luulen.
Niin, jatkoi hän; olkoon tuo tuossa sinun elämänviisautesi, niinkuin se on minunkin elämänviisautenani ollut: "Elä nuhteettomasti! Jumala on kanssasi." Ja hetken kuluttua oli Eerikki Pietarinpoika eli Eerikki Ljung, joksi hän nyt itseään nimitti, matkalla Tukholmaan, kulkien sinne jalan ja reppu selässä. Voitteko ajatella, Bjelke, kuinka mainion aatteen minä juuri keksin.
Tulkaa, teidän korkeutenne, kreivi Tessin odottaa meitä. Mutta sinä seuraat minua linnaan, junkkari! lisäsi Bjelke, jolla oli vielä pahoja epäluuloja nuorukaisen tarkoituksista. Onko kreivi Tessin Ulriksdalissa? kysyi Eerikki. On, vastasi Bjelke, katsoen häneen terävästi.
Hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että tämä hänen asiansa hattupuolueen mahtavalle johtajalle ja hovin vihatulle holhoojalle ei suinkaan ollut omansa kohottamaan hänen osakkeittensa hintaa näiden kahden mahtavan henkilön silmissä, joita hän vast'ikään oli loukannut. Kreivi Bjelke astui tuimana hänen edellään ja prinssi Kustaa valmistihe saamaan nuhteita pelätyltä yliopettajaltaan.
Haetaan portailta! Se konna on saatava kiinni! Onhan se kauheata, hänen sanotaan pieksäneen prinssin pahanpäiväiseksi. Ellei kreivi Bjelke olisi tullut oikeaan aikaan, olisi hän lyönyt prinssin kuoliaaksi. Kuningatar on kovin murheissaan. Hänen kuninkaallisella korkeudellaan kuuluu olevan kuusi tai seitsemän hirmuista haavaa. Muutamat sanovat hänen lyöneen kangella, toiset puukolla.
Mitä hänellä olisi täällä tekemistä, hänellä, joka ei ikinä ollut hovista edes uneksinutkaan! Mutta juuri, kun kiusaus oli pääsemäisillään voitolle, katsahti kreivi Bjelke taaksensa ja Eerikki astui portista sisään. Onpa hauska nähdä, mitä he aikovat tehdä minulle, ajatteli hän itsekseen. Kartanolle tultuaan sanoi Bjelke: Sinulla on kirje kreivi Tessinille? On. Anna se tänne.
Sana on valan veroinen; sanokaa meille, että kaikki, mitä sormuksestanne kerrotaan, on akkain puheita, ja me uskomme sen, niinkuin olisitte sen valallanne vakuuttaneet. Bertelsköld epäili hetkisen, mutta suuttumus ja kiusaus voittivat... Totta on, sanoi hän, että kannan sormusta suuren kuninkaan muistoksi, mutta kaikki se, mitä Bjelke ja muut siitä puhuvat, on joutavaa taikauskoa.
Minä olen kreivi Tessin, jatkoi tuo alava herra hiukan kärsimättömästi. Vihdoin viimein tuli nyt tuo tärkeä kirje esiin. Eerikki kertoi puolustuksekseen, että kreivi Bjelke oli vast'ikään vaatinut kirjettä, mutta että hän ei ollut nähnyt hyväksi totella. Bjelke? virkkoi mahtava valtakunnanneuvos luoden nopean ja terävän katseen linnan ikkunoihin. Ja hän silmäsi pikimmältään päällekirjoitusta.
Tuossa on Düben sanottiin kuningattaren sihteeri. Se mies on varmaan monta valhetta keksinyt aikoinaan. Tuossa on vanha Bjelke, sanoi toinen hän, joka v. 39 sai virkaeron harmaalle paperille, mutta yhtä suuri hän on sittenkin olevinaan. Ei hän sentään ole mitään poikansa nuoren Bjelken rinnalla! puuttui kolmas puheeseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät