Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Luultavasti se joku on Augusti nimeltään, ja tottahan nyt arpajaisissa esitellet sen minullekin. Hyvin mielelläni, jos vaan sallit esitellä, vaikka ei se ole mikään minulle. Jokohan ei ole. Sinä taidat pelätä, etten minä salli sinulle sulhasta. En minä niin sitäkään pelkää, vaan kun siitä puhuminen olisi liika aikaista.
Mutta jos ei itse pääsisi tuomaan, niin on välttämättä kuljettava Hiljan ja hänen sulhasensa kanssa Aliinan kodin kautta arpajaisiin. Hän päätti pitää muistissaan, että jos ei Augusti tätäkään viimeistä toivomusta täytä, niin silloin hän ei enää rakastakaan. Mutta täyttäähän hän. Kun kirjeet oli lähetetty, jäi mieli niin hyväksi, kuin jos niissä lähetetyt sanat jo olisivat perillä.
Siihen oli vähän toivoa, vaikkakin se oli käynyt hyvästillä ja Hilja lupasi puolestaan selittää kaikki ja vakuutti, että tuon ruojan haukkumisesta huolimatta pysyy Augusti entisellään ja kirjoittaa kuten ennenkin. Aliina odotti, eikä odottanut. Tuntui kerrassaan suurelta häpeältä saada sulhaselta »rukkaset», mutta jos ei saisi, niin mitä tehdä.
Aliina oli nyt kuin siiville lyöty, kuten sanotaan. Runollisimmilleen päässyt rakkaudenliitto, josta hän oli niin paljon toivonut, sai pahan kolauksen. Kaksi ajatussuuntaa taisteli vastakkain. Pysyäkö arpajaistiellä tehdyssä päätöksessä, vaiko unohtaa kaikki, jos Augusti puolestaan osoittaisi uskollisuutta.
Kohta tulivat neitoset arpalippuja myymään, minkä kestäessä laulajat ja soittajat pitivät huvia yllä. Avatuita, tyhjiä lippuja viereksi kenttä kirjavanaan. Aliinalle oli Augusti ostanut kourallisen arpoja, joista löytyi pari voittoakin. Mitähän nämä sisältävät, arveli Aliina uteliaana ja meni kysymään Iidalta, tietäisikö tämä. Eihän Iida muistanut, ennenkuin kävi luettelosta katsomassa.
Sulhanen on siitä läheltä, Vihtori Nevalainen nimeltään, ja on siinä talossa toinenkin poika, Augusti niminen. Onko se Hilja kirjoittanut sinulle mitään? Meillä ollaan terveinä ja kirjoita sinä nyt kohta, mitenkä sinä siellä seminaarissa ja lupaudutko tulemaan tähän kouluun. Anna anteeksi, jos on tullut harvoin kirjoitetuksi, nyt minä kirjoitan siitäkin edestä. Uskollisin ystäväsi Aliina.»
Iida tervehti ja virkkoi: Saan toivottaa onnea. Me ollaan morsiamenne kanssa vanhoja tuttavia. Hilja heitti tahallaan toisen veljen esittelemättä ja katsoi Aliinaan. Tämän täytyi tarttua jatkamaan: Augusti Nevalainen, nuorempi veli. Nuoret miehet olivat alussa vähän hämillään tämän seminaarineidin seurassa, joka loi heihin salavihkaa uteliaita katseita.
Mutta näinkö sinä aiot erota toisista seuratovereistasi, varsinkin Augustista? kysyi Iida. Se on sama, sillä häpeää se kaiketi tämmöistä seuraa. Elä nyt liikaa luule siltä, jos tuo Jenny kiivaudessaan soimasi. Näinhän sen itsekin, että Augusti häpesi minun tähteni, ja sitä ei tule tapahtumaan toista kertaa. Katkera itkun puuska seurasi tätä päätöstä, oli se kumminkin siksi vaikeata ajatella.
Aliinan kasvot tulistuivat, ja hän ihan sähähti vihasta kun sanoi: En tarvitse ... minulla on. Ristjaan alkoi poistua ja leventeli mennessään: Luulet olevasi hyvinkin korkeasta ko'ista, mutta kyllä minä semmoisia saan. Aliina oli hyvillään, kun ei tätä kohtausta ollut Augusti kuulemassa, hän oli juuri vähää ennen tunkeutunut lippuja ostamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät