Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. lokakuuta 2025
Herrat olivat niin asiaansa kiintyneet, ettei heistä yksikään pannut huomiota myöskään siihen selvästi kuuluvaan jysäykseen, joka tuli heti kilinän perässä. Mutta Kerttu tiesi hyvin, että sellainen kumiseva ääni kuuluu ainoastaan silloin kun Viaporissa ammutaan.
Henrik yritti mennä eteenpäin saadakseen kysytyksi joltakin sepältä asiaansa, mutta ensimäinen seppä ei joutanut hänen puheilleen, toinen ei katsonut häneen, ja edemmäs oli mahdoton mennä kipinäin tähden. Ei se polta, herra menee vaan, huusi joku sepistä. Henrik rohkasi mielensä ja eteni.
Mutta ei se tahtonut onnistua. Vihdoin heittikin hän koko puuhan, otti pienen läkkituopin, johon piti siirappia ostaa, ja lähti. Oven luona, mennessään, hän vielä peräsi asiaansa, katsellen kaksikymmenviisipennistä:
Vaan sittenkään ei Elsa saanut sanotuksi asiaansa, vaikka Latun emäntä oli ystävällinen ja hellä. Oli usein suusta tulossa, vaan jäi siihen, kun hän katsoi Latun emäntää silmiin ja ajatteli että emäntä sanoo kauhistuen: »Lapsen tehnyt ihminen!» Sehän se juuri Elsaa itseäänkin hävetti ja harmitti. Ja niin jäi hän yksinään kantamaan asiaansa, joka piti alakuloisena ja pelossa.
Pienestä pitäin opetimme lapsiamme siihen, että he kaikissa tytyivät omaan asiaansa, eivätkä pyrkisi hallitsemaan ja valloittamaan toistensa kaluja; sillä pahana esimerkkinä olen usein havainnut jonkun perheen lapsista olevan niin itsevaltiasta laatua, että tohteis ryöstää puoleensa toisten lasten omaisuuden, ja usein koettaa puolustukseksensa huutaa, kirkua, purra, kynsiä j.n.e.
Kun ruhtinas kysyi heidän asiaansa, sanoivat he haluavansa kääntyä kreikanuskoon. »Miksi te haluatte omasta uskostanne luopua?» kysyi ruhtinas edelleen. »Koska venäjän usko on meistä parempi kuin ruotsin usko ja ... ja kun täällä on kaksi sotamiestä, jotka tahtovat naida meidät», vastasivat tytöt. Ruhtinas kysyi nyt sotamiesten nimiä. Tytöt mainitsivat heidän nimensä sekä rykmentin.
Niinpiankun tuomio oli julistettu pantiin minä vankeuteen. Muutamat ystävistäni neuvoivat minun vastustamaan tuomiota sillä perustuksella että niin monta nuorta neiteä ja rouvaa oli ollut tuomarien joukossa, joiden saatettiin sanoa tuominneen omaa asiaansa.
Sinä yönä Sakris alkoi taas miettiä kohtaloaan. Miettiä ... ja kirota syntymistään. Syntymistään ... ja kelvotonta äitiään ... naista. Tuli uusi päivä. Sakris paloi halusta mennä kertomaan asiaansa jonnekin... Naapureille. Esimerkiksi kivimies Bergmanille, joka asui yhä ullakkotötterössä. Hädässä ja neuvoton hän oli, raukka; sellainen juoni häntä uhkasi: joutua vastaamaan ehkä muiden tekosista.
Hyvin joutavat nuo pennut sitä syöttämään.» »Ja johan se Jussi Vatasenkin musta lehmä on poikinut», meni Antti likemmä asiaansa. »Sekö Jouhkolan Voutilaiselta ostettu?» »Se.» »Vai poiki se jo! Lehmisvasikankohan se poiki», tiedusti emäntä. »Lehmis.»
Sitten seurasi hetkisen kestävä kiusallinen äänettömyys, sillä niinkuin sanottu, ei Taavetti ennättänyt puhettansa valmiiksi harkita, ennenkuin tytön tulo keskeytti hänen ajatustensa juoksun. Viimein hän kuitenkin rohkasi mielensä ja ilman esipuheitta ryhtyi asiaansa käsiksi. "Minä olen aivan yksin," sanoi kellonsoittaja ryäistyänsä. "Niinpä näyt olevan," tiesi tyttö vastaukseksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät