United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta miekan valta on loppunut Suomen miesten käsissä ja Venäjän kruunu tarjoaa rauhaa ja sopua meille. Pankaa pois aseenne älkääkä tehkö meitä vielä onnettomammiksi, kuin jo olemme.» »Me taistelemme pyhimpien oikeuksiemme puolesta», vastasi Miihkali kolkosti. »Koettakaa saavuttaa ne rauhallisilla keinoilla.

Heittäkää kivillä! huusi Panu. Pappi oli hypännyt uhripaadelle ja huusi savun seasta kirvestään välähyttäen. Pysykää aloillanne! Ken kohottaa kätensä, saa nuolen rintaansa. Turha on teidän aseettomien miesten käydä meitä vastustamaan! Rientäkää kylään ja noutakaa aseenne! käski Panu. Onhan teitä toista vertaa enemmän miehiä! Sulkekaa tie siellä! komensi Olai.

Tulkaa tänne! Ilpo! OLAI Pysykää siellä! Ken kätensä kohottanee, hänet keihäällä lävistän! PANU Ilpo! Mitä seisotte? ILPO Emmehän mitä voi! Yllätti meidät aseettomat miehet! PANU Noutakaa aseenne! Rientäkää kylään! OLAI Pysykää aloillanne, olette saarretut! ILPO Emme pääse kylään ... oli pannut vartijat kannakselle... Tee temppusi, lue loitsusi, suuri tietäjä! PANU Murtakaa saarros!

"Jospa ensiksi ratkaisisimme kysymyksen oikeudesta molempien tyydytykseksi", sanoi nuorukainen lujasti mutta kunnioittavasti, sellaisella ääntämisellä ja kielellä, että se oli huomattavasti hänen ulkonäköään korkeammalla tasolla, "kuinka monella luodilla latasitte aseenne?" "Viidellä, herra", sanoi tuomari hieman hämmentyneenä toisen käytöksestä, "eivätkö ne riitä tällaisen kauriin kaatamiseen?"

Viekää pois aseenne, älkääkä antako mun enää sanaakaan kuulla lähdöstänne". En ollut milloinkaan ennen nähnyt isäntääni sellaisessa kiihossa.

MIKA. Te sota aikomanne alkakaa, Aseenne taistelussa voiton saa! AHAB. Ma ankarasti sua vannotan Sun sielus kautta ynnä taivaan armon, Ett' ainoastaan täyden totuuden Ilmoitat mulle Herran nimehen. MIKA. Vaan jos se totuus onkin ankara? En maannut ole höyhenvuoteella; Ma komerosta kolkon vankityrmän Sen äsken näin. Sit' et sa kuulla siedä. AHAB. Sun täytyy meille näkys kertoa.

Laskekaa aseenne, miehet, jatkoi hän merirosvoille, jotka päämiehensä surkeasta tappiosta lamaantuneina seisoivat siinä lähellä, kaikkialla ympärillään vihollisia, jotka olivat rientäneet tänne sieltä, missä tappelu jo oli päättynyt, ja jo alkaneet jaella iskuja, kun Vanloo ehkäisi verenvuodatuksen.

Vastarintaa ajattelematta nämä lähtivät hurjasti pakoon, ja ennenkuin heidän hämmästynyt päällikkönsä huomasi, miten asiain laita oli, hänen miehistönsä, jättäen jälkeensä kaksi tai kolme kaatunutta, oli kadonnut, ja hän seisoi siinä yksin joka taholta vihollisten saartamana. Laskekaa aseenne, valtionkavaltaja! Te olette vankini, Kustaa Drake! huusi Vanloo ja lähestyi naamioitua.