United States or Bermuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yhden ainoan asian olisin suonut tahtoasikin vastaan tapahtuvan; olisin nimittäin suonut nähdä sinun Svenin vaimona. Nyt on hän kuollut enkä tarkoin miettien sinua soisi kenellekään toiselle! .. Sentähden saat olla itse onnesi seppä! Sinä olet väsynyt. Tule lepäämään! Minä riennän abbedissan luokse. $imbes Rofjtaus. Hieronymus ja Anshelmus. HiERONtfSms.
Tämä luostari tulee tällä tavoin köyhää köyhenimäksi. Pyhän Brigittan palvelusta täällä tuskin enää voidaan ylläpitää tarpeellisella juhlallisuudella. / HIERONYMUS. Ajat ovat onnettomat kirkolle! ANSHELMUS.
Mitäsajioi tuo julma juuttilainen, kun jätit hänelle^tla Rud'in käskykirjan ja lunnaat? ANSHELMUS. Hän ei virkkanut sanaakaan, vaan näytti suuttuneelta ja murisi kuin julmistunut otso! HIERONYMUS. Tietysti tuo tyytymätön ilkiö saa runsaan osansa lunnaista! ANSHELMUS. Mutta kyllä niistä riittiäkin ja'oitella! Sancta Maria! Kaksikymmentä/tuhatta Ruotsin markkaa!
ANSHELMUS. Mitä vielä! Niin vähään hän ei tyytynyt. Hän vaatii kaksikymmentä tuhatta Ruotsin markkaa! PEEPETUA. Taivaan pyhät! Kaksikymmentä tuhatta markkaa! ANSHELMUS. Tässä on hänen käskykirjansa. Sillä tekee hän alapäälliköllensä Rolf Jutelle tiettäväksi, että hänen pitää kohta luopuman Naantalista niin pian, kuin lunnaat ovat suoritetut.
HIEEONYMUS. S a. voipi kaikille pyhille olkoon siitä kiitos! â- ¦' tulla korvatuksi tykkönäänkin. Hieronymus ja Anshelmus säikähtyvät. iioljtaus. Edelliset j;i Rolf Jute. Takaisin, julma väkivallan tekiä! Väisty pois Jumalan pyhästä temppelistä! ROLF JUTE.
Tuon näkemäni pidän pyhän sankarin minulle antamana viittauksena. Neljäs ftofjfaus. Edelliset ja Anshelmus. Anshelmus! Kuulkaamme, mitä hänellä on sanottavaa! Mitä uutisia? Kerro! r Turku suitsuavana rauniona! PEKPETUA. Kaikkivaltias! Onko meilläkin yhtä kova kohtalo odotettavana? Mitä sanoi Otto Rud? ANSHELMUS. Ahkerasti olen kolkutellut hänen sydämensä rautaista ovea!
Minä haen kaikki salaisimmatkin komerot luostarissa enkä jätä maan alla löytyviä holvejakaan käyttämättä! Mutta elPen sittenkään löydä etsimääni, niin revitän alas nuot muurit kivestä kiveen saadakseni nähdä, löytyneekö täällä joku salattu kammio, johon olette salvanneet hänet, mutta johon silmä ei voi tunkea eikä jalka astua! ANSHELMUS. Luostari ei ole mikään vankihuone!
PERPETUA. Ei auta, ne täytyy suorittaa jos kohta meidän tästälähin olis'kin kerjuusauvan nojassa liikkuminen! Odota hetki! ANSHELMUS. Puhu, tyttäreni! EBBA. Minä mielisin ... tehdä teille yhden kysymyksen, mutta en tohdi ... Minä pelkään teidän vastaustanne! ANSHELMUS. Kyllä ymmärrän syyn sinun hämmästykseesi; tuo kysymykses varmaankin koskisi isääsi, raatimiestä. Hän... ANSHELMUS. Ole surutta!
Sen takana, niin sanoo matkakirjamme, asuu erakko Anshelmus, joka tarjoo vieraalle viiniä ja leipää ja ottaa heiltä kiitollisin mielin pienen lahjan, jos he suvaitsevat sen antaa. Jo näkyykin valkoisen muurin yli pienoinen kupooli ja risti, ja portti ja sen rautaristikko ja sen läpi pieni pihatto. Mutta portti näyttää olevan kiinni. Jos on kiinni, niin kolkutetaan.
Pian tekee vihollinen rynnäkön Jumala armahtakoon meitä silloin! PERPETUA. Taivaan pyhät! Missä viipynee Anshelmus? Eikö hänen jo olisi pitänyt ehtimän takaisin Turusta? HIERONYMUS. JOS hän vikkelästi on ollut liikkeellä, ompi hän pian täällä. Mutta voitko toivoa Otto KucVilta armoa? PEBPETUA. Toivoain en uskalla heittää! Siihen luotan niinkuin hukkuva heinän korteen.