United States or Seychelles ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tätä kuvaa tirkisteli hän kauan ja miten hän sitä tirkisteli, niin saipa kuva Heikin muodon ja taasen, miten äsken Liinan kamarissa, täyttyivät Amandan silmät kyynelillä ja hän lankesi polvilleen kuvan eteen. Muutos, koko olentoa läpitunkeva muutos oli Amandassa tapahtunut. Hän näki tästä hetkestä aina Heikin; hän ei ajatellut mitään muuta kuin Heikkiä.
Ja kun oli tultu meille kotiin ja täti Amandasta oli erottava, ei ollut ainoatakaan toveria eikä ystävää, ja niin oli, kuin olisi Jumalakin hylännyt. Täti Amandassa, kun hän meiltä sitten lähti, oli minunkin nähdäkseni sitä surua, joka sanatonta ollen on vanhemmille ihmisille niin ylen raskasta kantaa.
Liina ei häntä ymmärtänyt, tahi ymmärsi häntä nyt vielä vähemmin kuin ennen. Ja provasti, joka haki syyn muutokseen Amandassa siitä, että neiti suri isänsä luultua osallisuutta nuoren pojan katoomiseen provasti kunnioitti tätä muutosta. Kapteeni odotettiin kotiin tulevaksi, mutta häntä ei kuulunut.
Aineet, mitkä alituinen seurasteleminen nuoren pojan kanssa, jonka elämän vaiheet olivat olleet niin omituisia, oli nuoren neiden sydämeen koonneet, olivat syttyneet tuleen. Tämä sai muutoksen neidessä; tämä sai hänen unohtamaan Ruotsin pääkaupungin, sai hänen unohtamaan kaikki maailmassa. Seuraavina päivinä oli hän jo aamusta saakka pappilassa. Siellä muutos Amandassa ensiksi huomattiin.
Harvoin, ani harvoin oli mikään ulkonainen tapaus huomioon astuvampaa laatua tapahtunut Rytilässä. Mutta jos joskus joku semmoinen oli tapahtunut, niin olipa se kovasti koskenut Amandaan. Niin oli esimerkiksi tapaus, jolloin Jolsan Matti saatiin kiini, vaikuttanut Amandassa sen, että hän monta kuukautta sen jälkeen yhä vaan näki varkaita ja murhatuita sekä valvoessaan että vielä enemmän unessaan.
Hän siis ei ensinkään mielihyvillään kuullut veljensä vastauksen rouva Kornmanin pyyntöön: "Amanda on terve-tullut aina, milloin vaan tahtoo tulla". Mutta mitä tämä provastin vastaus ei vaikuttanut rouva Rennerissä, sen vaikutti se Liinassa ja etenni Amandassa.
Amandalla ei ollut nyt mitään puhuttavaa. Hänen ajatuksensa juoksu oli seisahtunut. Hän ei nyt Liinan tähden pappilaan tullut; hänen silmäyksensä hakivat Heikkiä ja kun ne hänen näkivät, niin leimahtipa kummallinen leimaus hänen silmistänsä. Mutta vaikka muutos Amandassa havaittiin, eipä voinut kukaan aavistaa siihen syytä oikeaa syytä. Liinakin luuli, että eukon puhe oli sen vaikuttanut.