Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Oli rippipyhä, ja väkeä vilisi kirkolla tiet aivan mustana. Ennenkuin alkaisi kiireellinen heinäntekoaika, halusi kukin pitäjän kulmakunniltakin kirkolla käydä, ja rippipyhäksi silloin matka määrättiin. Toiset olivat tulleet sydämensä sisäisen ikävän pakoittamina kirkkoon kuullakseen elämän sanaa. Toiset siksi, että tiesivät kauppojen rippipyhänä käyvän hyvin ja tapaavansa paljon tuttuja.
Kuitenkin sellaisella muodostelulla, että aika, milloin pommitus alkaisi, tuli riippumaan kapteenista, eli siitä, milloin kapteeni näkee kaiken toivon kaupungin antautumisesta hyvällä rauenneeksi.
Kun me iltasilla tulimme kotiin, otin mieheni kuulusteltavaksi. Mitä sinä sanoit isälle? Että näyttää siltä kuin tänä vuonna alkaisi uusi sota? Minä en tahdo enää päästää sinua sotaan, minä en *tahdo*. Mitä auttaa vastustuksesi, ystäväni? Sinä olisit varmaankin ensimäinen ottamaan sanasi takaisin, jos sota syttyisi.
Ei pala kotonakaan kauvan tuli, jos minua ei alkaisi näkyä». »No eihän sinulla nyt siellä imevää ole kotonakaan, jos nyt tämän yön täällä viipyisit?» esteli Hanna. Mutta Jukke ei totellut, toimittautui vaan tielle, kun näki että kello oli kohta yhdeksän. Hanna saattoi Jukke-veljeään rappusille asti ja ystävällisesti virkkoi: »Aivan tervapimeä.
Kuinka kauan pitää hänen vielä vetää tällä tavoin itseään maata pitkin..? Montako talvea? Kyttyräkin seljässä varmaan kasvaa ... koska sitä niin särkee. Jos yhteiskunta ... varakkaampi elämä ... olisi sallinut hänen olla Nelmalle hellempi, niin... Musta käsi taivaasta painuu ramman päälle... Milloin alkaisi sota? Milloin joutuisi sellainen ... kosto? Mahtavaa Venäjää ei vain kuulunut.
Tuo hetki häissä oli ollut niin hirmuinen hetki, että sitä ei helposti voinut unohtaa. Torgerista tuntui kuin jotakin pahaa tulisi tapahtumaan tällä matkalla. Hän, jolla oli semmoinen kotona olon halu, ei nyt enään saisi siellä olla. Hänestä näytti aivan kuin hän nyt alkaisi pitkää ja raskasta elämätä. Tähän saakka oli ollut päivänpaistetta, onnea ja rauhaa.
Mutta Antti muisteli unessa kuulleensa eukkojen puheen Hyvärisen tytöstä ja Jussista, ja eikös hänen päähänsä pistänyt jo ajatus kehittää asiaa, varsinkin kun hän oli Hyvärilään menossa. Sen ajattelun johdosta vaiettiin hetkinen. Jussi odotti, että Antti rupeaisi häntä houkuttelemaan naimaan Hyvärisen tytön, tai alkaisi edes puheen sinne päin.
"Kyllä ... kyllä..." keskeytti Dora, peläten että Eugenkin alkaisi puhua hänelle paiseista rinnassa ja veritulpista, "kyllä minä koetan." Ja eräänä aamuna hämmästytti hän miestään tulemalla määräajalla aamiaispöytään.
Niin annoin hänelle hansikkaan takaisin, mutta en sormusta, koska aikomukseni oli tehdä hänelle kiusaa, kun hän alkaisi sitä kaipailla. Eikä hän sinä iltana havainnutkaan, että se oli poissa.
Vaikka häntä yleisesti pidettiin rosvona ja varkaana, niin myönnettiin kuitenkin, että hän oli reipas mies ja odotettiin uteliaisuudella mitenkä hän alkaisi ruveta elämään uudessa talossaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät