Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Ja hänen sydäntään raatelevat tuskat sellaiset, joita ei hän milloinkaan ennen ole tuntenut. Nuo nuhtelevat sanat kohtaavat hänen verta vuotavaa sydäntänsä, kuin kuumat vahapisarat avonaista haavaa. Hänen ajatuksilleen ja mielipiteilleen leviää ikäänkuin pimeys; hän ei ymmärrä omaa tuskaansa, eikä tiedä miten sitä nimittäisi.
Samaa, kuin luopua kaikista maallisen suuruuden unelmista, kaikista ajatuksista Israelin saattamisesta mahtavaksi valtioksi ja Jumalan omaisuuskansako! siis kieltäytyä juuri siitä, joka on antanut hänen elämälleen tarkoituksen, hänen toimillensa voimaa, hänen ajatuksilleen syvyyttä ja intoa.
Hän katsoi Olavin silmiin niinkuin lapsi, jolta uupuu sana, vaan joka toivoo että hänen tarkotuksensa kuitenkin ymmärretään. Mutta Olavi tarttui kiivaasti hänen molempiin käsiinsä: »Menetkö sinä nyt kotiin?» kysyi hän niinkuin se olisi ollut elämän ja kuoleman kysymys. »Menen mutta olemmekos me...?» »Olemme!» huokasi Olavi kuin omille ajatuksilleen, puristi hänen kättään ja nousi.
Elsa purskahti nauramaan ja Liisa katsahti häneen hyvin kysyvästi, sillä hän huomasi, että Elsa nauroi nyt jollekin muulle, omille ajatuksilleen. Ja Liisan katse pakotti Elsan selittämään. Hän kertoi nauraneensa, kun yht'äkkiä muisti miten Iikka ja Liisa kerran tappelivat Karjansillan tykönä. Tuntui hullunkuriselta nyt sitä muistellessa. Liisa tuli oikein hyvilleen, kun ei se pahempaa ollut.
Yks kaks on ylioppilas, sitte maisteri ja vaikka mikä. Eero tuijotti tuleen, rypisti kulmakarvojaan ja tuijotti taas. Sitte hän sanoi yksikantaan: Ei tule mitään. Minä tunnen sen. Aina kun ajattelen eteenpäin niin tunnen aivan, miten kaikki luistaa käsistäni. Mikä kaikki? Eero ei vastannut. Elinan neula lensi suihkien läpi kankaan. Sitte hän sanoi yhtäkkiä kuin omille ajatuksilleen: Pyh!
Klytien kaikinpuolinen oivallisuus oli niin mieluisa aine hänen ajatuksilleen, että hän kauan sitä asiaa esitteli. Kahdesta syystä oli kouluopettaja tyytymätön.
Oi, oli ihanata olla nuori ja iloinen ja kaunis... Sillä hän oli varmasti hyvin kaunis tällä hetkellä, hän tiesi sen... Vaalea leninki sopi hänelle erinomaisen hyvin ... hänen nenänsä oli hieno, karakteristinen ... hänen ryhtinsä ruhtinaallinen... Ja hän kulki nopein askelin, iskien kengänkorot kovasti maahan ja nauttien nuorekkaasta, notkeasta käynnistään, ja nyökähyttäen tuontuostakin hymyillen päätään omille iloisille ajatuksilleen.
Mikä houkkio olinkaan, kun luotin naisen uskollisuuteen... Olinhan niitten petollisuudesta jo niin monta kertomusta kuullut... Mutta se on ollut ja mennyt ... ja menköön... Ha ha-haa! nauroi hän sitten kylmästi omille ajatuksilleen ja tuijotti hurjasti Niemelää kohden eikä ensinkään huomannut, kuinka synkkä pilvi kohoutui taivaan rannalla. Salamat leimahtelivat, ja ukkosen jyrinä alkoi kuulua.
Hän oli liian paljon ajatellut omaa itseänsä ja antautunut omille ajatuksilleen, hän tiesi, että hänellä oli taipumus juuri tällaiseen syventymiseen omaan itseensä. Vaan ehkä hän sen kautta pääsisikin kerran oikein täyteen selvyyteen, hän jo tunsi kuinka se ikäänkuin kevättuulen kanssa riemuiten puhaltaisi hänen sydämeensä. Talvi oli lopussa.
Mutta tavallisille tyttölapsille ei ole tarpeellista antaa ajatuksilleen ja tunteilleen senlaista valtaa; ja Thinkahan oli kuin luotu elämään ja olevaan toisen tahdon mukaan!... Mutta tämä kysymys se kuitenki käänteli ja väänteli kuin mato vatsassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät