Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. syyskuuta 2025
Siinä oli ajattelemisen aihetta! Tähän saakka hän oli Gunhildia vihannut siksi, ettei hän ollut poika, mutta kun kaikki kävi ympäri, ei kaunis tyttökään hullumpi ollut. "Gunhild", sanoi hän eräänä päivänä, "tiedätkös, kuinka vanha sinä olet?" "Seitsemäntoista olen täyttänyt", vastasi tyttö, onnellisena hymyillen "seitsemäntoista!" "Hm", murisi vanhus, "mitä siitä niin iloitset?
Kasvatusäitinsä luona ollessaan hän joutui Richard Wagnerin piiriin ja myöhemmin hän oli tutustunut Nietzscheen, joka ihaili häntä siihen määrin, että pyysi häntä vaimokseen, tietämättä, että hän jo silloin oli kihloissa professori Monod'n kanssa. Kansallisuutensa puolesta Olga Herzen myöskin antoi ajattelemisen aihetta.
Muistaako hän nyt vihdoinkin, että hänellä on lapsi mutisi vihastunut palvelija niin kovaa, että isäntä kuuli selvään sanat ja ne antoivat hänelle paljon ajattelemisen aihetta, kun hän kulki tietään koettaen astua Margyn askelien mukaan. Kuinka usein olikaan tuo pienokainen jätetty yksikseen niinkuin tänään ja ollut lukemattomille onnettomuuksille alttiina kenenkään sitä aavistamatta.
Siten on joka maalla oma syntynyt aristokratinsa, joka näkyy olevan omaa juurtansa, joka varmaan, ulkomuodossakin, eroittuu kansan joukosta ja joka usein siitä saa kiittää vuosisatoja vanhaa viljelyä, joukoista erotettuna elämisen ja ajattelemisen tapaa. Sen huomaa selvemmin vanhoissa sivistyneissä valtioissa ja harvemmin uusissa.
Kuitenkin suomalaisistakin sanoista »minä» ja »ihminen» tuoksahtaa ikimuinoinen ajattelemisen ja järjellisen toiminnan rauhallinen henki.
Ja entä syksymme sitten, miten ovatkaan täynnä syvällistä tunnetta, joka antaa ajattelemisen ja mietiskelyn aihetta. »Mutta keväämme ja valoisat kesä-yömme, ne ainakin ovat omiansa kehittämään haaveilijoita. Eikö totta?» »No, olkoon menneeksi, sen voin myöntää.» Aune nauroi iloisesti. Samassa pysähtyi hevonen vanhan totutun tavan mukaan.
Eikö se ole kauniinta maailmassa?" Angelinit nauroivat kohteliaisuudesta, mutta eivät näyttäneet vakaantuneen asiasta. Ja sitten jättivät he hyvästi. "Yhdeksänkö kuukauden perästä siis?" kysyi Mathieu veitikkamaisesti. "Sanokaamme kahdeksantoista", vastasi mies, "niin meillä on yhdeksän kuukautta ajattelemisen aikaa." Nyt kuului hirveä melu ikkunan alta.
Hän näytti saavan äärettömiä ajattelemisen aiheita tästä seikasta ja istui miettien ja viheltäen itsekseen pitkän ajan. "No!" jatkoi hän viimeiseltä. "Te sanotte: 'Peggotty! Barkis odottaa vastausta'. Hän ehkä sanoo: 'vastausta mihin? Te sanotte: 'siihen, mitä minä ilmoitin hänelle'. 'Mitä se on? sanoo hän. 'Barkis'ia haluttaa', sanotte te".
Tarkoitukseni oli siis vain väittää etten minä puolestani huomaa itsessäni mitään muuta sellaista, jonka tietäisin kuuluvan omaan olemukseeni, kuin juuri ja yksin sen, että olen ajatteleva olio, toisin sanoen olio, jossa on ajattelemisen kyky. Seuraavassa sitä vastoin tulen osottamaan mitenkä siitä etten tiedä mitään muuta olemukseeni kuuluvan, seuraa se, ettei siihen todella muuta kuulukaan.
Hänelle, sivistyneen ajattelemisen ja selkeän sielun-erittelyn miehelle, käy se erittäin vaaralliseksi, sillä hän, joka jo käsitteellisemmän kirjailijaluonteensa tähden seisoo alunpitäen loitompana suomalaisesta maaperästä kuin esim. Juhani Aho, ei edes palajamalla samaan maaperään voi löytää siitä samaa rauhaa ja sopusointua.
Päivän Sana
Muut Etsivät