Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. syyskuuta 2025
Vapaus, joka hiljan ainaki katsahti minun, saamattoman, puoleen, sittekun partani jo harmaampana varisi ajajalle; katsahti ainaki puoleeni ja tuli pitkän ajan perästä, sittekun Galatea oli minun heittänyt ja Amaryllis tullut ystäväkseni. Ei koskaan painanut raha kädessäni, kaupungista palatessani. Meliboeus. Tityrus oli poissa.
"Seuraa diadokhien päällikköä, jonka komea huone meille eilen näytettiin. Se on Serapeumiin vievän tien varrelle, ja olethan sinä viime pidoissa lakkaamatta hänen kanssansa puhunutkin. Anna siellä ajajalle kultaraha, että hän jäisi pois eikä pettäisi meitä, ja älä aja takaisin tänne vaan satamaan.
Ennenkuin vaunujen ovi suljettiin hänen jälkeensä, ilmoitti hän ajajalle matkansa päämäärän ja sitten mentiin täyttä ravia, sillä Kristiina rakasti kovaa kulkua. Jos tähän aikaan käymme katsomassa haavoitettua kapteenia, niin tapaamme hänet sen verran parempana, että hän selkä nojaten muutamia tyynyjä vasten, istuu pystyssä sängyssä.
Hän, joka oli sellainen väkevä nainen." Kertonut L. Dilling. Atanasius Nilsen, joka oli myös Omeletin nimellä tunnettu, oli taitava mies. Hän oli ollut apulaisena parran ajajalle, palvelijana herrashuoneessa, kulkukauppiaana ja metsästäjänä.
Kyllä se oli runsaaksi pantu, mutta mitenkä olikaan hänen sydämmensä iloitseva, jos sai niillä ajaa veljensä portille ja sitte huutaa ajajalle: riisu rautiot! vie rautiot talliin! anna kauroja rautioille! Ja miten suuriksi oli talonpoikien silmät repeävät, kun hän kotiin palasi niillä ajaen ja musta orit irrallisena jäljessä. Hän löi kättä ja tuli iloiseksi. Lupasi noutaa ne päivemmällä.
"Mutta eikös kahden olisi hauskempi ajaa?" kysyi tähän unilukkari. "Mitä hyvää siitä on, jos hevonen hyvin juoksee, kun ei siitä muille ole huvia kuin ajajalle." "Kun hevosta opetetaan voittajaksi, niin ei se ole huvin ajoa," lausui lyhyesti Severin. Hän tahtoi sillä ikäänkuin katkaista kaikki ne väitteet kilpa-ajoja vastaan, joilla hän tiesi unilukkarin olevan varustettuna.
Harjaantunein silmin hän valitsi voimakkaimman aasin, heitti sen omistajalle hopearahan, heittäytyi eläimen selkään, joka läähätti hänen painonsa alla, ja lupasi ajajalle kaksi drakonia lisää, jos hän veisi hänet niin nopeasti kuin mahdollista toiseen Serapeumiin vievän tien varrella olevaan ravintolaan.
Hän ei ollut peittänyt mitään, ei kaihtanut mitään. Riisunut viimeisenkin esiripun sydämensä pyhän, utuisen aamulemmen edestä. Vihdoin hän oli aivan itsetiedottomalla liikkeellä laskenut käsivartensa Signen uumenille. »Me ajamme hotelliin», oli Signe silloin sanonut. Ja Johannes oli antanut käskyn ajajalle. Mutta hänen käsivartensa oli jäänyt ikäänkuin vahingossa paikalleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät