Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025


Vanhassa merimiesloitsussa rukoillaan Ilmariselta myötätuulta, ja eräässä lappalaisessa noitarummussa kuvataan Ilmaris-nimistä haltiaa myrskyä ja kovaa ilmaa aikaansaavana. Luetellessaan hämäläisten jumalia Mikael Agricola mainitsee, että Ilmarinen Rauhan ia ilman tei Ia matkamiehet edheswei.

Hän määrättiin rauhan sovittajana Moskovaan lähtemään ja kuoli paluumatkalla Kyrönniemellä nykyisessä Kuolemajarven pitäjässä lähellä Viipuria 1557 sekä haudattiin Viipurin tuomiokirkkoon. Väsymättömällä työllä ja innolla Agricola koetti edistää elämänsä päätehtävää, uuden opin levittämistä Suomen kansaan omakielisen kirjallisuuden avulla.

Samalla olemme kuitenkin vakuutetut siitä, että nimet alkuaan ovat kuvanneet ei »epäjumalia», kuten Agricola sanoo, eli siis jumalolentoja, vaan jumalallisia voimia, luovia hierarkioita eli »taivaallisia sotajoukkoja». Tämmöinen nimien ja käsitteiden sekaannus on henkisten liikkeiden historiassa tavallinen asia.

Kenpä tuon on kaiken tehnyt, Kuka varsin vaivan nähnyt, Kellen kiitos kerkiääpi? Sen on joukko jou'uttanut, Yksin voimin vaikuttanut, Kaunihiksi kaunistanut, Jollen muisto merkillinen, Ylistys ijän-ikuinen Niiltä kaikilta tuleepi, Jotka suomea suloovat. Agricola ensin alkoi Mainitella maiollansa, Vakanaista viihytellä. Porthan portahat asetti, Ojan yli tien osoitti.

Mikael Agricola, suomalaisen kirjallisuuden isä, syntynyt Pernajassa köyhän kalastajan poikana, kuollut Turun piispana matkalla Viipurin likellä 8/4 1557, oli myöskin ensimmäinen taiderunoilia Suomen kielellä.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät