United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kaksi vuotta sitten oli hän ollut maataomistavan aateliston edustajana kuuluisilla maapäivillä, joita isänmaan oli kiittäminen nostoväen perustamisesta. Hän oli ylistänyt vanhaa Yorkia ja ollut mukana hommaamassa adressia kuninkaalle.

Koska samassa tuli muutamia tuttuja, jotka vaativat asioitsijan huomiota, lähti Wilding pois katua alaspäin erääsen kirjakauppaan, jossa kysyi hänen kunnioitettavuuden John Harkerin nykyistä adressia. Kirjankauppias oli nähtävästi sekä harmistuneena että kummastuksissa kysymyksestä eikä vastannut. Wilding uudisti kysymyksensä.

"Tietysti tänä iltana. Minä en jättänyt adressia kortteeriini Londonissa. Siellä on varmaan suuri joukko kirjeitä muutamia epäilemättä isältäni ja äidiltäni. Minä menen vaan niitä hakemaan. Hyvästi! Kuinka hyvä olette ollut, kun olette kuunnellut minua!" "Määräämmekö jonkun päivän nousevalla viikolla vanhan roomalaisen huvilan raunioiden katselemiseen?

"Erään isännän luona, joka, luullakseni, ei ole teille aivan tuntematon, sillä kun minä tänä aamuna kysyin häneltä hänen talonsa adressia, saadakseni matkakapineitani sinne, niin hän antoi minulle korttinsa ylpeän näköisenä ja sanoi: 'Minä olen hyvin tunnettu Moleswichissa ja ulkopuolella sitä. Minä en vielä ole korttia katsonut.

Ensimmäisessä hän hiukan toruu Kenelmiä siitä että hän on lähtenyt pois jättämättä adressia; ja kertoo että hän oli tutustunut Gordonin kanssa, että tämä nuori herrasmies miellytti häntä, että hän siirsi nuo 20,000 puntaa hänelle, ja että hän oli kutsunut Gordonin, Traversin perheen ja Lady Glenalvonin Exmundhamiin.

Aivan varmaan vastasi James Playfair. Siis tein oikein etten teiltä pyytänytkään jatkoi tämä nuori tyttö lujemmalla äänellä. Kapteini laski kätensä ristiin, käväisi kerran hytin ympäri ja seisahtui sitte. Mikä nimenne on? kysyi hän. Jenny Halliburtt. Jos noudatan adressia niissä kirjeissä, jotka on tavattu Crockstonin papereissa, niin isänne on Bostonista? Niin on, herra kapteini.

Hymyillen pudisti hän päätään. "Hei, kas vaan kuinka soma naisen käsiala vanhalla herralla on!" "Se ei ole hänen käsialaansa, hän ei näe kirjoittaa ". "Vai niin, sitten on hän sanellut ja joku talon naisista, luulen varmaan, että neiti kotiopettaja on kirjoittanut kirjeen". Hän piti kirjettä tarpeeksi etäällä itsestänsä oikein tarkastaaksensa adressia.