United States or Guadeloupe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun virran yli kallistuvaan puuhun Kapusi seppeltään hän ripustamaan, Niin silloin taittui petollinen oksa, Ja kiehkuroineen aaltoon itkevään Hän putos. Väljä puku häntä hetken, Kuin aallotarta, veden päällä kantoi; Hän lauloi siinä vanhaa laulelmaansa Ikäänkuin turmiolleen tunnotonna Tai olentona, joka elämään on Vedessä luotu.
Aamu koitti, niemen päässä karkeloivan keksi Aallotarta kolme Aino-neiti neljänneksi. Murhe, murhe joella Joukolan nyt soutaa. Raitoja hän rakasti ja pelkäs pohjatuulta. Taisi lunta vanhan päässä talven lumeks luulta. Murhe, murhe joella Joukolan nyt soutaa. KIPUTYT
Kenpä, kenpä joella Joukolan nyt soutaa? Huojui heinä Joukolan joenrannan alla. Impi itki angervo paaden pallealla. Kenpä, kenpä joella Joukolan nyt soutaa? Aamu koitti, niemen päässä karkeloivan keksi aallotarta kolme Aino-neiti neljänneksi. Murhe, murhe joella Joukolan nyt soutaa. Raitoja hän rakasti ja pelkäs pohjatuulta. Taisi lunta vanhan päässä talven lumeks luulta.
Sun itsesikin silloin peittää jää, sun kutris hallan kitein kimmeltää, sydämes kuoli, tuskin elää pää, oot vanki vaivan ynnä kuolon kammoin; mut kun sa heräät uuteen kevääseen, se sulle kertoo kaikin kukkineen, tiet sulhon, aallotarta suudelleen, mi ajatuksistasi poiss' on ammoin. Aurinko armias, painuva mereen, kuin tuli taivahan tuskahan, vereen!