Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Buturlin toi Galitsinille lisäksi tuhansia. Meidän sotamiehemme heittäytyivät maahan itkemään.» Oltiin hetkinen vaiti, mutta viimein alkoi toinen, jalkaväen nuorin mies, Pekka: »Puhuivathan ne tu-tulevan apua Ruotsista. Ehkäpä se olisi tullutkin, jos olisimme odottaneet pari päivää.» »Ja tuotako he ovat saaneet sinut uskomaan!» virkkoi Aabel ivallisesti. »Katsos minua!
Aabel hymyili ilosta. »Minä aion karata, vaan en kaatua enkä kuolla vielä», riemuitsi hän. Hänen vieruskumppaninsa sysäsi häntä kylkeen, sanoen: »Ole sinä vaiti ja varoillasi. Kuka sen tietää, ken täällä meitä kuuntelee. Katso noita.» Ne sanat tarkottivat paria venäläistä, jotka toivat takaisin Miihkalin sekä kaksi uutta vankia.
Mutta tulkaa nyt ruhtinas Galitsinin luo, hän tarvitsee teitä muuhun.» Upseeri lähti astumaan ja Miihkali seurasi häntä leirin toiselle puolelle. Vankien aikeet. »Mitähän tuo tahtoi?» kysyi Aabel, katsoen pois meneviä. »En tiedä», vastasi Simo myöskin kummastellen. »Voi, miten paljo kysymyksiä kiertelee mielessäni, mutta kukapa niihin voi vastata ainoaankaan.»
Näytänkö minä siltä, ett'en tietäisi, mitä pitää uskoa, mitä ei.» Simo nousi istumaan. »Miksi emme uskoisi tulevan Ruotsista apua, jota on jo niin kauan luvattu?» Aabel irvisti. »Se lupa on jo niin vanha, että se on ehtinyt mädätä ennen toteutumistansa. Kymmenen vuotta sitte, sodan alussa, kun koko meidän sotaväkemme vietiin täältä pois, silloin jo luvattiin apua Ruotsista.
Minä olen tässä mietiskellyt pakoa ja uhotellut kuolemaa; mutta teidän sananne tulevat helvetistä enkä minä jaksa niitä kantaa.» Vaan Aabel halusi kuulla lisää ja sanoi: »Te lupasitte parempiakin aikoja, milloin ne tulevat?» »Silloin kun yö on pimeimmillään», vastasi Sakki. »Minä näin tähden syttyvän; se viskeli kipunoita ylt'ympäri ja kasvoi välkkyväksi palloksi.
Aabel näytti Sakkia, joka istui katsoa tuijotellen eteensä. Tulen valo valkasi hänen liinamekkonsa ja harmaata tukkaansa, niin että hän pimeässä loisti kuin ilta-auringon kultaama jäinen vuoren huippu. »Hän tietää enemmän kuin me muut», kuiskasi sotamies salaperäisesti kumppanillensa. Simo katsahti vanhukseen, mitään sanomatta.
»Eipä ennen tule parempia aikoja maahan!» vastasi Aabel.
Päivän Sana
Muut Etsivät