Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Ja sen mielentilansa hiljaa kantaessa joutui hän pian puhumaan itsestään ja esittämään pääpiirteet elämästään. Alussa antoi hän siitä vain kylmiä ulkopiirteitä, kertoi perheoloistaan, äidistään, sisaristaan, huolettomasta lapsuudestaan, iloisista ensi ylioppilasvuosista, Helsingin elämästä ja ulkomaanmatkastaan.
Gunhild oli liian raju ja vieraammista ihmisistä; se mitä hänen äidistään kerrottiin, ei ollut juuri hauskaa kuulla ja melkeinpä Gunhildissakin oli jotain sen tapaista, arveli Bård. Hän lähestyi taas Signeä ja niin kului vuosi. Ihmiset alkoivat heistä puhua ja huhut tulivat ylös voudinkin taloon. Kun Gunhild niistä kuuli, vihastui hän niin että itki.
Mutta uni kävi raskaammaksi ja Philo irroitti viimein itsensä äidistään ja muutti hänen mukavampaan asemaan. Sitten lankesi hän polvilleen hänen viereensä, sillä niin äiti oli tahtonut ja tämä hänen tahtonsa oli pyhä.
Martti tirkisti synkkänä maahan. Hän tunsi itse, ettei hän ollut tätä ennen mitä hänen olisi pitänyt olla, eikä tiennyt mitä vastata. Mariakin oli vaiti. Hetken vaitiolon jälkeen alkoi Leena uudestaan: Etkö käsitä, että sinun täytyy päättää. Ei ota hallitus eikä Salonius odottaaksensa. Hän etsii sinua nyt kaikkialta. Martti kääntyi pois äidistään ja katsoi vieressään seisojaa.
Selittämätön riemu täytti hänen mielensä, että tyttö puheli hänen äidistään sellaisella hellyydellä. »Minä vaan arvaan», sanoi tyttö. »Ja tiedätkö, kun minä niin kovin mielelläni tahtoisin nähdä sinun äitisi hänet, joka on...» »Joka on...?» »Joka... Sinä et voi arvata kuinka minä haluaisin häntä nähdä.
Erotettuna isästään, äidistään, hywästä kodistaan, ystäwistään ja mikä muisto oli kaikkien katkerin, oli se että hän oli erotettu Mäntylän Taawasta, erotettu ijäksi, ja nyt wasta huomasi hän mitä oli Taawassa kadottanut. Nyt oli hän syösty raakojen ihmisten keskelle, jotka eiwät muuta osanneet tehdä kuin katkeroittaa hänen sydäntänsä ja polkea, häwäistä hänen kunniaansa!
Rakkaus oli hänelle enimmän tarpeen äidillinen-rakkaus; kaikkeen muuhun hän väsyi, sillä hän huomasi nuo olevan petollisuutta ja tyhjää, hottoa valetta; mutta rakkaudesta, hyvästä ja viattomasta rakkaudesta lapseen siitä voisi hän antaa henkensä alttiiksi. Kummoinen on poikansa? miten hän elelee? mimmoisen kasvatuksen on hän saanut? Ja mitä ajatellee poika äidistään, joka kaikkina näinä vuosina...
"Ihmisen pitääkin luopumaan isästään ja äidistään ja aviopuoliskoonsa sidottaman", arveli vanha suutari tyytyväisenä. "Olli kelpaapi myös kaikkiin, eikä hänessä ole juuri mitään moitittavaa". Liikalakin tuli kohta väkensä kanssa kotiin ja suostui asiaan.
Hän kertoi isästään ja äidistään. Hän puhui kodistaan ja koulupoika-ajoistaan. Hän kuvaili, kuinka vaikeata hänen nytkin oli olla ja kuinka täpärällä koko hänen olemassa-olonsa heilui.
Hänen toisessa kädessään välkkyi paljastettu veitsi. Tämän liikkeen hän oli tehnyt silmänräpäyksessä, mutta yhtä pian oli Albert rynnännyt hänen kimppuunsa ja vääntänyt veitsen pois hänen kädestään, ehtimättä kuitenkaan sitä ennen estää terää sattumasta vasempaan käsivarteensa. Tuskasta ja epätoivosta huudahtaen tyttö riistäytyi irti kauheasta äidistään.
Päivän Sana
Muut Etsivät