United States or Cocos Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
MUISTUTUKSIA: Kun laulu "Ylioppilasten laulu", vaatii lopussa edellisten sanain toistamista, niin olkoon seuraava suomalaisille laulukunnille ohjeeksi: "Veri, henki Suomellemme: Teemme, Veljet, valan kallihin." Laulussa "Laulajain lippu", tulee eräissä äänissä poisjätettäväksi seuraavat sanat: 7 rivillä sana: veljet. 8 " " viini. 19 " " riemuin. 26 " " etsin.
Sensijaan olivat matalat äänet mahdollisia, ja ei Vendell diskanttia nyt tarvinnutkaan, sillä se elämänsurua kuvaava pianofantasia, jonka hän oli Martan syntymäpäivää varten harjottanut, kulki kokonaan vaan matalissa äänissä, ja sitäpä hän nyt rupesikin soittamaan.
Ei kuulostanut se kuitenkaan tavalliselta illanvietolta, äänissä oli sävel surumielisyyttä, jota varisten tarinoissa harvoin tapaa. Hiivin hiljaa luo ja tulin aukean reunaan, jonka keskellä oli korkeanlainen kivi ja kiven ympärillä puissa ja maassa mustanaan variksia. Kivellä oli kuollut kiuru, leivo lumessa selällään, jalat käppyrässä.
"Ei, ei, sanoi Mabel kiiresti; "näissä äänissä ei ole mitään teeskenneltyä, ja ne ovat ruumiin- ell'ei sieluntuskain vaikuttamia. Ne ovat kauhistavan luonnollisia." "Olkoon niin, pian saamme tietää onko se ystävä vaiko ei. Asettakaa kyntteli syrjään, Mabel; minä puhuttelen häntä ampumareijästä. Kuka on siellä alhaalla? Onko siellä ketään, joka kärsii?
TYKO. Usko, impi; se on totuus. HANNA. Niissä äänissä, mikä tuttava helinä nyt! Sotakumppanit Tyko ja Pauli! Mutta miksi tämä teeskellys? TYKO. Kaikki vielä selitämme, mutta nyt on aika tärkeä ja tiukka. YRJ
Hei, kumppalit, pohjaan maljat, niin saadahan samppanjaa, se se silmiä kirkastuttaa ja mieliä kannustaa". Näin reuhasi maisteri nuori ja kuorossa huusivat muut: "Jano juuri ei meillä nyt liene, vaan voipihan huuhtoa suut!" Niin olikin sauhua syöty! Kovin karvaita sikaarit! Oli äänissä karkea kaiku ja paineessa tenoorit.
Mikä nautinto ihmisen elämässä, kun hän voi sanoa: 'Minä annan sen teille! Noh niin, vihdoin viimein olen tilassa, joka oikeuttaa sen toivon, joka kahdeksantoista vuotta on ollut lohdutukseni, tukeni; ollut auringonsäde, joka aina loisti pimeyden läpi, kun kohtaloni oli mitä kolkoin; ollut sävel, joka on kohoittanut minua ylöspäin ikäänkuin leivon viserrys, kun ihmisten äänissä kuulin ainoastaan pilkkanaurua.
Toiset arvelivat näkevänsä isän, joka rukoilee armoa lapselleen. Säälin tunne puhkesi äkkiä ilmoille kuin liekki. Johan verta oli vuodatettu tarpeeksi, johan kuolemaa ja kidutusta oli nähty yllin kyllin. Yleisö alkoi anoa armoa molemmille, ja äänissä värisi kyynelten kaiku. Ursus kierteli arenaa, yhä kiikutellen neitoa käsivarsillaan ja silmillään ja liikkeillään rukoillen, että hän saisi elää.
Ei tuulenhenkäyksiä hymisnyt puiden lehtilöissä, ei kuulunut ylt'ympärillä äännähystäkään; oli pyhä hiljaisuus, oli luonnon vaikeneminen tämän virren, näiden sävelten jalouden ja totisen pyhyyden edessä. Syvä, vieno surumielisyys värähteli naisten äänissä ja vuoti alas jokaisessa sointeessa. Rukoilija näytti ihastuksiinsa menehtyvän.
Hei, kumppalit, pohjaan maljat, niin saadahan samppanjaa, Se se silmiä kirkastuttaa ja mieliä kannustaa». Näin reuhasi maisteri nuori ja kuorossa huusivat muut: »Jano juuri ei meillä nyt liene, vaan voipihan huuhtoa suut!» Niin olikin sauhua syöty! Kovin karvaita sikaarit! Oli äänissä karkea kaiku ja paineessa tenoorit.