United States or Marshall Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tässä siis olisi, sanoi Toporof, sulkien kirjekuorta: ilmoittakaa päätökseni anomuksen tekijöille, lisäsi hän nostaen huuliaan muka hymyilläkseen. Mistä syystä nämät ihmiset ovat saaneet kärsiä? sanoi Nehljudof ottaessaan vastaan kirjekuorta. Toporof nosti päänsä ja naurahti aivan kuin Nehljudofin kysymys olisi häntä huvittanut. Sitä en saata teille sanoa.
Se virka, jossa Toporof oli, sisälsi itsessään ristiriitaisuuden, jota ainoastaan tylsä ja siveellisesti tunnoton mies saattoi olla näkemättä. Toporofissa olivat nämä molemmat kieltoperäiset ominaisuudet.
Voin vaan sanoa, että kansan edut, joita meidän on suojeleminen, ovat niin tärkeät, että liikaintoisuus uskonnollisissa kysymyksissä on vähemmin pelottava ja haitallinen kuin nykyään leviävä liiallinen väliäpitämättömyys niissä. Toporof näytti hymyilevän vieläkin yhtä alentuvasti ja pitävän herttaisena sitä, mitä Nehljudof puhui.
Hänellä oli tämä lahkolaisjuttu tuoreessa muistissa ja yksi heidän anomuksistaan oli jo saapunut hänen käsiinsä. Nämät isät ja vaimot nyt anoivat, ettei heitä näin eroitettaisi. Toporof muisti jo silloin kuin tämä juttu jo ensi kerran oli ollut hänen käsiteltävänään epäilleensä eikö olisi sittenkin ollut parasta jättää se sikseen.
Nunna korkeassa päähineessä, kiemurtelevassa suruharsossaan ja pitkässä, mustassa laahustimessa tuli ulos työhuoneesta valkoiset sormet ristissä ja kynnet puhdistettuina. Hän piteli käsissään kallisarvoista rukousnauhaa. Nehljudofia ei pyydetty vieläkään astumaan sisälle. Toporof luki anomusta pudistellen päätänsä.
Ja vaikka Nehljudof olisi mitä sanonut, olisi Toporof pitänyt kaikkea yhtä herttaisena ja yksipuolisena katsoen sen mahtavan valtiomuodon korkeudesta, missä hän seisoi. Yksityisen ihmisen silmissä saattaa asia todella semmoiselta näyttää, sanoi hän, vaan valtiolliselta näkökannalta katsoen on asian laita hiukan toinen.
Vaan, suokaa anteeksi, minun täytyy jättää hyvästi, sanoi Toporof kumartaen päätänsä ja tarjoten kättään. Nehljudof puristi sitä, tuli kiireisesti pois ja katui puristaneensa tuota kättä. »Kansan edut», toisti hän Toporofin sanoja. »Omat ne ovat etusi», ajatteli hän tullessaan pois Toporofin luota.