United States or Serbia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän irroitti itsensä tylysti irti. 'Minä tiedän ja uskon, että sinä rakastat minua ja olet hywä minulle, ja niin minäkin luulen tehneeni, mutta asiassa on wielä muutakin. Ehkä Tiinankin surumielisyys on samasta lähteestä kotoisin', sanoi hän sitten synkästi. Minä en ollut koskaan tullut tuota ajatelleeksi.

"Eihän tuo enään niin kipeä ole." "Niin, no, joskohan nyt on vähän parempi, mutta näet itse ettei siltä mitään toimeen saisi... Ja mitä saa, niin noiden toisten vaatteiden korjaukseen se aika menee." Tiinankin jo täytyi sekautua asiaan. "Hyvät ihmiset, älkää aina pitäkö tuota alinomaista jankatusta," hän sanoi. "Mitäs, kun tuo aina minulla härnää," puollusteli Matti.

Minä yrittelin sitä ja tätä, päästäkseni alkuun, mutta en woinut saada mitään kokoon, sillä sydämessäni aina waan soi: 'me olemme petetyt sinä et olisi lähestynyt minua, ellet olisi saanut tuota kirjettä onnellisuus ei saa tulla mitään kawalaa tietä, sillä semmoinen ei woi olla pysywäistä laatua ehkä Tiinankin surumielisyys on samasta lähteestä kotoisin walwonut ja ajatellut'... Wiimein koin hädissäni jotakin soperoida, mutta sen jokainen arwaa, ettei se kelwollista ollut.

"Härnää," matki akka, katsoi syrjittäin nurjasti Mattiin eikä jatkanut puhetta sen pitemmälle. Matin pisti vihaksi. Ei niin paljoa sen tähden, että Sanna häntä jukitti jotain tekemään, vaan kun arveli Tiinankin tiedossa olevan, että hänellä tahtoo peukalo olla keskellä kämmentä. Ja muutenkin ... minkä hän sille teki, kun eivät talokkaat työhön tarvinneet...

Minä rukoilin kyynelsilmissä häntä, ettei hän tuon turhanpäiwäisen asian tähden katkeroittaisi mieltänsä ja turmelisi omaa ja minun onneani. Samassa pyytelin hartaasti, ettei hän suinkaan, Jumalan tähden, antaisi Tiinalle mitään tiedoksi tästä asiasta, waikka kohtakin hänellä olisi sitä luuloa, että Tiinankin umpimielinen suru oli tuon onnettoman kirjeen synnyttämä.

Mutta kyläläisten osanottavaisuus häntä siinäkin suhteessa rohkaisi kokolailla. Illan tullessa jo uskalsi Tiinankin kuullen sen puheeksi ottaa, ajatellen: jos ei anna Tiina tässä olla, niin antanee joku muu tulla tupaansa... "Minnekähän sitä nyt lähtisi tässä pyytämään kortteeria talven yli?" hän alkoi päivitellä. Akat olivat vaiti. Tiina kehräsi ja Sanna imetti Miinaa.