United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !


Lieneekö mikään liian suuri Hälle, Jok' itsens antaa tavaroinensa? Siis juoskoon Herran hyvyys uusin virroin Kotiisi, sydämesi sisällen, Ja suokoon sulle Herra, mitä pyydät, Ja vielä paljo muuta yli sen, Siks että kerran jälleen miten nytkin, Vaan silloin satamassa autuuden , Saat laulaa: "Tähän asti Herra auttoi, Ylistys, kiitos Herran nimellen!" Kirj. Juho Hellman Kas sitä lajia kaljaa!

Ja tuokiossa muuttui ylhäinen ruhtinatar Colette Sauvadon-Rosen 14-vuotiaalta pojalta lainatun siistin ja valkoisen puvun avulla mitä näppärimmäksi sokurileipuripojaksi, joka koskaan tavaroinensa on Pariisin katuja ruoka-aikoina kepsutellut.

Vuonna 1258 makasin minä matkustavaisen kauppiaan kukkarossa. Hän purjehti tavaroinensa pitkin leveätä kaunista Rhein-virtaa, jonka rannoilla heleän-viheriä viiniköynnös verhoilee harmaita vuoria. Koko luonto heloitti rauhallisena, aurinko valaisi ritarilinnan huippuja ja sen juurella lauloi trubaduuri laulujansa nuorelle tytölle, joka kuunteli niitä pienestä avonaisesta linnan ikkunasta.

Paikan, jossa useimmat näistä "sadasta muistelmasta" ovat tapahtuneet, kaunistaa koski, joka raivona kuohuu monen pensailla ja ruohostolla verhotetun luodon välitse, vanhan linnan rauniot saarella, keskellä virtaa, jonka haarat sen sulkevat; pellot, niityt ja metsä sekä vihdoin Pohjanlahti kaupungin edustalla olevine saaristoinensa, jonka välillä satamalla välkkyvät aallot tuuvittelevat suuria laivoja tavaroinensa.

Maallinen elämä tavaroinensa oli hänestä pelkkää turhuutta. Taivaallista elämää halusi hän vain. Hanna hoiti sairasta yöt sekä päivät väsymättä. Lääkärin apua käytettiin. Kaikki oli vain turhaa. Jumalan apuun turvausi sairas yksistään ja toivoi pian pääsevänsä tästä surun ja murheen laaksosta taivaalliseen kotiin.

Hänen täytyi jättää laivansa muiden kuljetettavaksi, ja kova onni teki, että laiva tavaroinensa päivinensä meni hirmuisessa myrskyssä meren pohjaan. Kun tämä sanoma tuotiin isällesi, hän tosin säikähtyi, mutta hänen mielensä ei kuitenkaan siitä lannistunut. 'Tappio ei ole niin suuri, kuin tuota luulisi, arveli hän minulle.

Ne pyytävät, liehakoitsevat, ahdistavat, survivat ja survivat niin kauvan, kunnes viimein vieraan saavat tavaroinensa heihin luottautumaan. Mutta onneton se, joka nyt joutuu petturien käsiin! Sataman seudut ovat roistojen taistelukenttänä, jossa he koettavat jokaista vierasta vietellä.