United States or Haiti ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kauppias kumarsi juuri sen verran kuin velvollisuus vaati ja selitti, että maan puutteenalainen tila ei sallinut viivyttelemistä. Hän oli tullut jäitse Uumajaan ja sieltä tänne Vaasan kaupungin porvariston asiamiehenä alamaisuudessa anomaan lisää vapaavuosia ja tullimaksujen helpotuksia, jota varten hän nyt nöyrimmästi rohkeni pyytää hänen ylhäisyytensä suosiollista puoltolausetta.
»Ka talvi!» lausui Vimparikin tallista ulos pistäytyessään, ja hänenkin äänessään oli samaa suosiollista sointua kuin muittenkin, vaan suu ei mennyt hymyyn eikä silmät kirkastuneet niinkuin muilla. Se oli sunnuntai. Ja kaunis päivä tuli silloin.
Sitten seurasi lectio praecursoria, eli aineen valmistava esitys, jossa ei säästelty voimakkaita, luulotelluille vastustajille aiottuja sivuiskuja, ja sitten ensimmäiselle vastaväittäjälle pidetty puhe, jossa kehuttiin hänen suurta oppiansa ja uutteruuttansa sekä pyydettiin teoksen virheiden suosiollista tarkastusta.
Tavallisissa oloissa epäilisin anoessani Miss Trotwood'in ja Miss Wickfield'in suosiollista myöntymistä, mutta " "Minä voin vaan vastata omasta puolestani", lausui tätini, "että minä suurimmalla mielihyvällä juon kaikenlaiseksi onneksi ja menestykseksi teille". "Ja minä myöskin!" arveli Agnes hymyillen. Mr.
Olen halunnut puhella kanssanne yhteisestä asiastamme, Pohjanmaan kaupunkien tapulikaupunkioikeuksista. Minun täytyy tunnustaa, etten enää ole osannut toivoa herra kreivin suosiollista puoltolausetta... Teillä on aivan väärä luulo hyvistä tarkoituksistani, ystäväiseni. Voimme olla eri mieltä muissa asioissa ja itsekunkin tulee seurata vakaumustaan; mutta isänmaallista mieltänne ei kukaan epäile!
Ruppert tunsi sanomattoman onnen sydämmessänsä sekä kiitollisuuden suosiollista henkeä kohtaan, joka tämän kaiken oli luonut, joka oli hänen edessänsä ja niin mahtavasti vaikutti hänen sieluunsa.
Olen seitsemäntoista vuotias ja täkäläisen tyttökoulun läpikäynyt. Pyydän suosiollista vastausta mitä pikimmin. Kunnioituksella: Maiju Valtari.» Hyvä on. MARTHA. Lindqvistinkö laatikkoon? MAIJU. Niin, sinne, sinne! ja sukkelasti nyt. MARTHA. Ei tuossa niin kiire liene, ettei mennä kerkiä. MAIJU. Huomenna se on perillä ja ylihuomenna ehkä saan jo vastauksen.
Minä olin puhunut innostuksella, niin, syvällä liikutuksella ja odotin ainakin suosiollista vastaanottoa puheelleni. Mutta ainoastaan yksityisiä ja kylmiä suosionosotuksia kuului, kun olin lopettanut esitykseni.
Kuinka suloista kuulla lintujen laulua, ei viritettynä hetkeksi, niinkuin laulajaisia varten, vaan jokapäiväisenä aamu- ja iltavirtenä oman pienen akkunani edessä, ja kuinka suosiollista kuulla samojen vanhojen vareksien rääkyvän samoissa vanhoissa jalavissa ja nähdä samojen rastasten vuodesta vuoteen tekevän pesänsä samoihin vanhoihin orapihlaja-aitoihin.
Tästä hetkestä alkoi onnemme aurinko laskeutua. Waimoni tuli niin totiseksi, synkäksi ja yksinäiseksi, että minua oikein peloitti. Ei yhtään ystäwällistä sanaa, ei yhtään lempeätä silmänluontia, ei yhtään suosiollista hymyilyä; hän oli kerrassaan niinkuin joku weistokuwa.