United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt sulki Segebaden oven, Lewenhaupt oli antanut Segebadenille viittauksen, mutta sittenkin tunki vielä yksityisiä sanoja ulos. Ring kuuli selvästi: »kavallus» »sotaoikeus» »lievittäviä kohtia» »vapaus ja armo». Enempää ei mitään. Kun Leena heti sen jälkeen lähti huoneesta, tarkasteli Ring häntä löytääksensä vastausta selittämättömään arvoitukseen.
Kreivi Lewenhaupt pyysi meitä jo Tukholmassa metsästykselle Venäjän Karjalaan, lisäsi Segebaden. Wrangel synkistyi: Jotensakin ennenaikaista. Emme ole vielä nähneet pitkällekö pääsemme, mutta sen tiedämme, että vastustajat tekevät parastansa estääksensä meitä.
Hän istuu Venäjän valtaistuimella. Myöhästyin. Hän ei ansainnut ystävyyttämme. Lewenhaupt tahtoi rientää pois, mutta Segebaden rukoili: Tätini tähden! Setä, annan henkeni teidän edestänne! Mutta mitä nuo kallisarvoiset arkut sisältävät? Arkut? Vai niin! Ne kätkevät suurimman salaisuuteni. Mutta mitä? Setä, vannon etten ilmaise sitä.
Semminkin Salmi, naurahti Segebaden, ja se on minun.
Tumma puna nousi Buddenbrockin poskille, mutta hänen ryhtinsä pysyi arvokkaana ja ääni tyynenä, kun hän vastasi: Kapteeni Löfving ei tee ensi kertaa näitä viittauksia, mutta tämä on oleva viimeinen. Kunnes olette antanut tyydyttäviä selityksiä kaikkeen siihen, mitä täällä olette puhunut, antakaa pois miekkanne. Miekkanne! pyysi Segebaden.
Mitä uutta?! kysyivät vastaan rientävät toverit. Mitä sait tietää? Mitä hän sanoi? Siihen ei tullut mitään vastausta. Mikä sinun on, Segebaden? ihmettelivät toverit. Luulisi että sinun on täytynyt niellä kaikki nuo pihlajamarjat kunniaportissa. Ha, ha, ha! Niin olenkin, vastasi Segebaden, katsomatta heihin. Hyi, hitto, hyi! III Luku. Manifesti.
Jollei niillä ole muuta ajateltavana kuin tuo jokapäiväinen nälkä ja ravitun vihollisen tulo, niin ne nääntyvät, mutta jos uskovat, että olen anastanut miljooneja, on niillä yhä toivoa että kulta muuttuu leiväksi ja ne haluavat taistella minun kaltaiseni urhoollisen miehen johtamina. Mutta, intti Segebaden, jos vihdoin saavat tietää totuuden, kuinka silloin käy?
Riemuiten juotiin malja ja Lewenhaupt nosti voitonvarmana pikarin huulillensa. Jumalan tähden! pyysi Segebaden tuskan tukahuttamana. Mutta kreivi ei huomannut häntä. Hän oli jo juonut.
En voi ajatella semmoista onnea, vastasi Hubert miettiväisenä. Elisabet ruhtinatarko täällä? Vangittuna noin vaan. En hevin pidä sitä mahdollisena. Miksi ei? kysyi Segebaden tulisesti innostuneena. Oltiin metsästämässä, seurue hajaantui, ruhtinatar pyrkii eteenpäin, jää yksin ajatelkaa erämaahan ja silloin syöksyvät meikäläiset väijyksistä.
Segebaden jo liikkui ulkonakin, ja Hubert oli aikeissa yrittää samaa hänkin, mutta kun ehkä oli paras olla hätäilemättä kylmänä vuodenaikana, kokoontuivat kaupunkiin jääneet ystävät hänen asuntoonsa viihdyttämään hänen maltittomuuttansa ja mahdollisuuden mukaan haihduttamaan painostavaa ikävyyttä. Nyt kuten ainakin kohdistui useimpien keskustelu suurpoliittisiin kysymyksiin.