United States or Portugal ? Vote for the TOP Country of the Week !


Se nukkuu hyvin paljon, melkein päivät päästään ja näin iltasella se useinkin nousee ja kuhkailee ja kahkailee koko yön ja ihmettelee, että pitkäänpä ne nyt ruokalepoa nukkuvat, kun näkee muitten nukkuvan. Jonkun täytyy aina olla vartioimassa, ettei eksyisi tai mihinkään vaarapaikkaan menisi. Tytöt ne vuoroöinä sitä vartioivat.

Se olikin eri tuohenlähtöä, kun kolmessa viikossa tehtiin koko talon heinä, vaikka Penttilässä on kuusitoista lypsävää, erittäin kymmenkunta päätä joutokarjaa, kaksi täysirahkeista hevosta, yksi varsa ja pari tusinaa lampaita. Mutta Penttilän miehet ne eivät tuntikausia ruokalepoa nukkuneetkaan.

Kun oltiin niityllä heinänteossa, pökäsi hän heti syömästä päästyään metsään siksi ajaksi, kunnes muut olivat ruokalepoa viettämässä. Siellä hän repi pajuista parkkia irti, ja tullessa oli hänellä niitä vankka taakka selässä. Sillä tavalla keräili hän kesän pitkään niitä hevoskuormittain ja talvella sai hän niillä kauniit rahat.

Mutta eräänä päivänä, kun päivällinen juuri oli syöty ja paperossit hampaissa heittäytty ruokalepoa loikomaan, kun rouvat veivät hopealusikoita kaappiin ja kun piiat parhaillaan astioita peseksivät, niin silloin yht'äkkiä kajahti kautta koko kaupungin kiihkeä huuto: Nyt ne tulee! Nyt ne tulee!

Kaisa kävi vetämässä oven kiini, palasi sitten pöydän luo ja alkoi yhtä hiljaisella sipinällä kuin liedellä kiehuva pata lukea sunnuntaipäivän epistolaa. Jo oli hän ehtinyt evankeliumin loppuun, rukousta vaille koko läksyn, kun alkoi arvella toistenkin ruokalepoa olevan kylliksi ja sanoi hiljalleen: "Etteköhän nousisi ylös, olette maanneet niin pitkään, että alkaa olla paras kirkon aika sivu."

Sitten ne keitäntäaikana kävivät niittää väikkäsemässä, mutta aamiaisen jälkeen ne pari ja kolmekin tuntia nukkuivat ruokalepoa. Minä lähdin syötyäni niitten aamurupeamaiset niitokset haravoimaan luo'olle ja luo'olle saatuani sitä minäkin kerkisin vielä kolme kyllääni nukkua, ennenkuin heinikon rinteeseen alkoi yksi ja toinenkin niittäjä ilmestyä.

Ja ukko punnitsi metallikappaletta ojennetuissa, kynnentapaisissa sormissaan. Tuon olemme tehneet viime yönä, eikä se ole muuta kuin vähäinen koe, vakuutti Paul, jota huvitti ärsyttää vanhan saiturin voitonhimoa. Larsson oli vaiti. Häntä hävetti näyttää, kuinka hänen sielunsa oli kiintynyt tuohon keltaiseen metalliin. Toivotan enolle hyvää ruokalepoa, virkkoi Paul, aikoen lähteä.

"Hohho, se on hyvää, kun kovin janottaa!" Sanottuna Torstaina käyskenteli kapteeni talossa tavallista hiljaisempana ja harvapuheisempana. Ei yhtä ääntäkään hänen suustaan kuulunut heidän päivällistä syödessään aina siitä asti kun hän pöytään istui ja siihen, kun äkäisenä pöydästä nousi ja raskain akselin nousi portaita ylös nauttiakseen ruokalepoa edes siunaama hetki.