United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Minä olen vannonut", virkkoi Heikki, "ettei tässä talossa tule mitään iloa pidetyksi tänä iltana. Olen arkivaatteissani, niinkuin näet, enkä vietä pyhää, vaan pidän paastoa. Sinä näyt jo saaneen kyllikses väkeviä, täksi pyhäpäivän illaksi, sillä jo kielesi kangertelee jos tahdot enempää olutta taihi viiniä, saat mennä muualle".
"Meidän joukossamme on kyllä monia, varsinkin herrasväessä, jotka eivät paastoa niin paljo; myöskin paastotaan sotaväessä ainoastaan lyhyemmän aikaa", liitti talon-isäntä. Kun Savel-ukko oli saanut kylläkseen keskustelusta uskonnollisissa asioissa, tulimme muihin aineihin. Hän kyseli muun muassa minun kotimaani asioista eri kohtia. Minä vastailin niihin niin hyvästi kuin voin.
»Kyllä minä sen kunnioitettavan herran tunnen», vastasi Dalgetty. »Tiedättekö, missä hän nyt on?» kysyi Ranald vielä. »Hän pitää tänä päivänä paastoa Ardenvohrissa», vastasi kapteeni, »että huomenna jaksaisi oikein ahmia täällä Inveraryssä; ja jos niin sattuisi, ettei hän sitä aikomustaan toteuta, niin minun maallinen orjuuteni ei tule kestämään enää kovin kauan.»
Tullut oli se päivä, jota varten kaikki muut vuoden päivät olivat, jota varten koko maa oli elänyt, jota varten valkoisimmat viljalajit olivat säästetyt ja mehevimmät rypäleet erotetut, jota varten tuhannet vetojuhdat olivat pääkaupunkiin kasanneet maan parhaat vuositulot, jota varten maan vasikat olivat juotetut ja lampaat lihotetut, johon sen suuren kaupungin kaikki teurastajat olivat valmistuneet, jota varten sen katukauppiaat olivat valikoidut varastonsa koonneet, sen naiset hyvänhajuisimmat hiusvoiteensa ja kalleimmat pukunsa säästäneet, jota varten syömärit olivat paastoa pitäneet, pojat olleet humaltumatta ja tanssijattaret kieltäymyksessä eläneet.
Nämä sanat rauhoittivat Simoa suuresti ja hän meniki seuraavana pyhänä "kristittyin seuroihin", tunnusti syntinsä ja anoi "kristityiltä" synnin päästöä. Se palava rakkaus, jolla nuo villiläisiksi nimitetyt henkilöt ottivat hänet seurakuntaansa julistamalla hänelle synnin päästön, virvoitti hänen kovin lannistunutta mieltään niin, ettei hän voinut olla ilosta itkemättä.
Minä en rukoile, sen tähden että tottapa Jumala tekee mitä tekee; minä en pese kasvojani, sentähden että katson paremmaksi käyttää aavikon vettä janoni sammutukseen; minä en anna almuja, sentähden että itse tarvitsen rukoilla niitä; minä en paastoa ramadan aikana, sentähden että kaiken vuosikauden olen nälkään kuolemaisillani; enkä tee minä yhtään pyhiin-vaellusta, sentähden että koko maailma on Jumalan huone.
Ensi tiistaista lähtien rupean saamaan parempia päivällisiä, jotka maksavat kuusikymmentä kopeekkaa kerralta, sekä nisuleipää ja maitoa. Mutta siihen saakka kestää vielä paastoa. Kun nälkä on käynyt kipeimmäksi aina iltaisin, olen sen tukehuttamiseksi jo parin viikon ajan käyttänyt eräänlaista leipäpaistia eli jankkia.
Parannuslaitokseenko? mitä julmia kidutuksia se tuntematon sana sisälsikään! Muuttuisiko evankeliseksi vaimoksi? No, mitä se muuta voisi olla kuin: kerettiläiseksi? Ja pitikö hänen siis kaiken muun onnettomuuden lisäksi menettää vielä määrätty taivaallinen osansa? Hänenkö, joka ei yhtään paastoa rikkonut eikä jättänyt mitään hurskauden harjoitusta käyttämättä?
Jos minä riistäisin pois rintavaatteeni, minä tuskin luulen, että se ketäkään muuta koristaisi. Hän ei käy koskaan uhraamassa; he sanovat, ettei hän paastoa eikä noudata mitään pyhiä menoja, ja ettei sabbatikaan keskeytä heidän kemujansa. Minä en ole nähnyt häntä kolmea kertaa hänen häittensä perästä.
Se joutuu onnellisesti V:n huostaan ja illalla teetä juodessamme lausuu hän: Kylläpä maistui voileipä ihanalta! Toisella kertaa toimitamme hänelle samalla tavoin hiukan teetä ja sokeria. Mutta nämä meidän vaatimattomat salakuljetuslahjamme eivät sentään suuria merkitse ja hänen elämänsä on jäytävää paastoa aamusta iltaan.