United States or Timor-Leste ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sisällä oli kiintonainen pöytä ja penkki sekä kaksi lavitsaa, toinen kapteenille ja toinen molemmille perämiehille. Lattiasta kattoon saakka oli pitkin seiniä kirstuja, joihin olisi luullut mahtuvan koko päällystön omaisuuden ja vielä osan laivan muonavaroistakin. Hytin alapuolella oli suurempi varastohuone, jonka sisäänkäytävä oli keskellä laivan kantta.
Vuoden päivät oli meille jo sallittu kirjoitusvihkot, jotka joka ilta otettiin päällystön tarkastettavaksi. Useat kirjoittivat runoja, joissa usein kyynelten takaa nauru kaikui, kun muisteltiin entisen vankilanpäällikön aikoja. Kirjoituksissa pohdittiin entisiä vapauden aikaisia toimiamme, tehtiin suunnitteluja uusista valtiollisista yhdistyksistä ja perustuslaillisuuden mahdollisuuksista, j.m.s.
Tästä kuitenkaan ei ollut mitään tietoa päällystön puolelta, joka kaiketi tiesi enemmän kuin yksikään muu, ja sen nojalla virisi toivo uudestaan, mutta Myllymäeltä ei tahtonut kukaan poistua, sillä siellä näkyi ja kuului paraiden mitä tämä merkillinen päivä ehkä toisi mukanaan. Niiden joukossa, jotka kiihkeimmin tirkistelivät maantielle päin, oli majurinrouva Sprengtport.
Vankien tyytymättömyys kasvoi yhä suuremmaksi; useilla oli kinaa päällystön kanssa. Shebalin kieltäytyi syömästä ja vaati saada tavata omaisiansa. Kolmenakymmenenäensimäisenä nälkäpäivänänsä joutui hän tunnottomaan tilaan ja alkoi syödä. Ignati Ivanov, joka oli Kasanista tuotu, kärsi unettomuutta, muuttui alakuloiseksi ja öisin sekä päivin lakkaamatta kuului hänen askeltensa ääni.
Tähän joukkoon yhtyi myöskin Nehljudof. Hän oli seisoskellut siinä jo tunnin ajan. Vihdoin kuului porttien takaa kahleitten kalinaa, askelten töminää, päällystön huutoja, ryintää ja suuren joukon hiljaista sorinaa. Tätä kesti noin viisi minuuttia, joiden kuluessa pikku portin kautta tuli ja meni vartioita. Vihdoin kuului komennushuuto.
Hän kutsui palvelustytön ja lähetti hänet hakemaan alaupseeria. Ukko upseerin puvussa katseli minua uteliaasti ainoalla silmällään. "Uskallan kysyä", sanoi hän, "missä rykmentissä olette palvelleet?" Minä tyydytin hänen uteliaisuutensa. "Uskallan kysyä", jatkoi hän, "miksi olette kaartista siirtyneet linnueesen?" Minä vastasin sen tapahtuneen päällystön tahdosta,
Sanon vaan lyhyesti, että tämä piiritys, paikkakunnan päällystön varomattomuudesta, oli turmiollinen kaupungin väestölle, joka sai kärsiä nälkää ja kaikenlaista kurjuutta. Helppo on arvata, että elämä Orenburgissa oli mitä tukalinta. Kaikki alakuloisina odottelivat ratkaisevaa hetkeä; kaikki valittivat kalleutta, joka olikin kauhea.
Kaikkiaan oli vaunuja 18 ja kaikki vaunut paitsi päällystön olivat täpötäynnänsä vankeja. Kulkiessaan vaunujen ikkunain editse, kuulosteli Nehljudof mitä niiden sisäpuolella tapahtui. Kaikista vaunuista kuului kahleitten kolinaa, rymyämistä, porpatusta, järjettömiä haukkumasanoja, vaan ei missään puhuttu, kuten Nehljudof oli odottanut, matkalla kaatuneista tovereista.
Olen jo maininnut että kaikki v. 1884 Pähkinälinnaan tuodut vangit säilytettiin ensin Pietari-Paavalin linnassa. Jo Pietari-Paavalin linnassa saimme tuntea, mitä meidän vastaisuudessa oli odottaminen. Päällystön äänen sävy meitä puhutellessa oli, joskaan ei aina raaka, niin kumminkin aina pikkumainen ja vihainen.
Hän ei ollut häijyn luonteinen, mutta vailla tahdon voimaa, taipui aina vastaan sanomatta päällystön tahtoon. Lääkkeitä annettiin joskus jonkunlaisia, mutta eri ruokaa ei yhdellekään sairaalle määrätty. Sairashoitoa ei ollut minkäänlaista. Ensimmäisinä kuoli Tihonov; kuollessaan hän vaikeroi ankarasti.