United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Mutta voitteko toivoa, voitteko uskoa?» »Nyt ei ole, Liisa, aikaa kyselyihin ja vastauksiin, vaan mene.» »Mennähän sitä pitäisi», sanoi Liisa nousten ylös. »Vaan voi, voi tyttökullat, kun se tuntuu vaikealle! Tuntuiko teistä, Viioska? Ei se ole teistä tuntunut, te olette ollut eri ihminen!
Mutta Antti ei välittänyt rovastista mitään, avopäin ja paidan hihat käärittyinä yläpuolelle kyynärpäiden höylätä kuosmitti arkun sivulautoja ja rovastin kyselyihin vastasi vain »on» ja »ei» eikä päätäänkään kääntänyt työpaikastaan muualle, hartiavoimin vain puski pitkäpäistä höyläänsä ja korkealle syöksyivät lastut höylän kurkusta.
Taas keikisti hän katon lakeen. Taas pyyhki hän ne ja ilmoitti kuin itsekseen puhuen: »Onkiippa niissä nyt sitä likoo!» »Joko niillä näköö?» kysäsi jo asian johdosta malttamaton vaimo, kun mies tarkisti kolmannen kerran. Mutta ei mies viitsinyt nyt akkojen kyselyihin kunnolleen vastatakaan.
»En suoraan sanoen oli minulla omat hienotunteisuussyyni. Yleensä on minulla suuri vastenmielisyys tungetteleviin kyselyihin. Se muistuttaa liian paljon viimeistä tuomiota. Päästetään irti kysymys, ja se on melkein samaa kuin antaa vauhtia vyöryvälle kivelle.
Mooses tuli jo vastaan kartanolla ottamaan hevosta aisoista, ja Martta sanoi loistavin kasvoin: Reessä on nyt syömistä, siitä korjatkaa. Kyllä, kyllä, sanoi Mooses riisuessaan Nellaa aisoista. Pirttiin tultuaan ei Martta äidilleen puhunut mitään muuta, kuin sanoi ruustinnan ja rovastin terveiset ja lyhyesti vastaili äitinsä kyselyihin.
Sinne hän tahtoikin aivan heti ja sai isältään hevosen ajaaksensa. Moniin kyselyihin kansanopistosta lupasi hän sitten antaa selityksiä, kun tulee takaisin. Iidan tapasi hän vielä sairaana. Silmät vettyivät molemmilta, kun he yhtyivät taas tuossa kansakoulun ajoilta tutussa kamarissa. Jopa sinä Iida-rukka olet laihtunut! surkutteli Aliina istuen sängyn laidalla ja sivellen ystävänsä käsiä.
Viimeinkin sanoo Matti: "tuolla on varmaankin Pitkäniemi." Me olemme sillä aikaa reessä ihmetelleet, miksi ranta näyttää aina liikkuvan, vaikka olemme seisoneet yhdessä kohden pitkän aikaa, mutta nyt ei ole halua, ei aikaa kyselyihin, eikä vastauksiinkaan. Nopeasti kääntää Matti hevosen itäänpäin ja alkaa ajaa pitkin jään reunaa itää kohti.
"Nyt, setä, oitis telefooniin! Ei ole aikaa kyselyihin. Telefoonatkaa kaupungin rautakauppaan. Todella! sepä onni, että linja oli auki! No niin: Rikkihappoa 50 kiloa; galvanisoitua rautalankaa N:o 14, 3 kiloa; pieniä väkipyöriä 1 1/2 tusinaa, 2-3 senttiä läpimitaten; mönjää 1/2 kiloa. Vielä sitten! Menkööt rautakaupasta Jaakko Huhtaselle, lähellä rautatieasemaa: 1 1/2 tusinaa kivivateja eli "kivipyttyjä"
Hovijunkkari läksi vihasena Helenaa käsiinsä hakemaan. Mutta ei Helenaa ollutkaan niin helppo löytää. Kyselyihin mikä vastasi sen olevan väenpuolella, mikä sanoi juosseen Taavetin kanssa kylälle, mikä oli vilaukselta nähnyt tallissa. Hovijunkkari palasi kiihoittuneena vaimonsa puheille.
Sen äkkiarvaamattoman ilon olivat Elise ja kandidaatti hankkineet heille pyytämällä lupaa leskikreivitär S:ltä saada matkallaan pähkinähakaan kulkea hänen puistonsa kautta. Sielläpä vasta oli ihmettelemisen ja kysymyksen aihetta. Elise ja kandidaatti eivät joutaneet vastaamaan kaikkiin kyselyihin.