United States or Cambodia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt hän pystyttämisessä auttoi Kallua, mutta aikoi juuri mennä toisaalle taas, kun samassa Aksel luutnantti, joka Ahdon ja Pekon kanssa oli tullut vainiolle, lausui: »Noh vouti, näkyyhän työ hyvin joutuvan eikö niin?» »Kyllä. Jos nyt vain Jumala kaunista ilmaa pitää, niin saadaan illalla kamppiaiset.»
»Niin, täytyihän minun tulla, koska sinäkin tulit», vastasi Kallu. »Ei sinun tule minuun mitään», intti Hely. »Minä olen missä minä olen, ole sinä missä sinä olet», ja heilutellen sirppiään hän meni Hannan kanssa toiselle saralle, jossa rupesivat ahkerasti leikkaamaan. »Kuules, Hely», sanoi Hanna, »mitä sinä aina olet niin ynseä Kallua kohtaan? Hän sinusta pitää sentään kovin paljon.»
»Olen käynyt kansakoulua», vastasi Martti. »Hely ei enää käy, koska osaa kaikki, mitä siellä opetetaan, enkä minäkään enää tulevana vuonna saa sinne mennä, sillä minua tarvitaan kyytiä viemään.» »Onhan Kallu kyytipoikana.» »Kallua tarvitaan joka työhön; kun vain on hetkenkin kotona, niin aina häntä huudetaan» vastasi Hely. »Entäs sinä sitte, mitä työtä sinulla on?»
Martti meni yksin, ja kun Kallua kaivattiin, sanoi hän, kuten Kallu oli käskenyt. Seuraavana päivänä jo varahin aamulla olivat Hely ja Martti valmiit lähtemään. Kun Hely Kallulle jäähyväiset sanoi, olivat molemmat kovin kalpeat, eikä Kallu sydämessään tuntenut mitään vihan tunnetta, ainoastaan syvä suru kuvautui hänen kasvoissaan.
Kärsi sinä, tottahan haava joskus parantuu. Heikko vain kärsimyksensä viinaan upottaa.» Martti otti lasinpalat lattialta ja vei ne ulos. Takaisin palattuaan kehoitti hän Kallua illalliselle. »En jaksa syödä», vastasi Kallu. »Tule kumminkin näön vuoksi ja ole jotakin syövinäsi.» »En viitsi. Sano, etten voinut hyvin, minä panen maata; tuo viina rupeaa menemään päähäni.»