United States or Comoros ? Vote for the TOP Country of the Week !


Silmänräpäystäkään arvelematta tempasi hän käteensä penkillä olevan kirveen ja löi sillä jääkäriä, joka oli vanhusta rääkännyt, päähän niin lujasti, että tämä ääntäkään päästämättä kuolleena vaipui maahan. Ennenkuin jääkarit ehtivät tointua, oli Kyösti, jolla norjuudessa tuskin oli vertaistaan, tarttunut kaatuneen ladattuun pyssyyn ja asettunut puolustusasentoon.

Karhun matka kävi noin viisikymmentä kyynärää Kyöstistä. Metsästäjät tulivat kohta otuksen perässä, ja nuorukaisen tarkka silmä havaitsi heti, että ne olivat venäläisiä, osaksi kasakoita ratsastaen, osaksi jääkäriä suksilla.

"Sinä", sanoi Venäläinen, "oletko sinä ampunut oman maanmiehesi?" Upseeri luuli Niilon ammutuksi, sillä hän ei nähnyt kaatunutta jääkäriä, kun sen kumppanit olivat siirtäneet ammutun syrjään upseerin tullessa.

Noin viisikymmentä jääkäriä oli ehtinyt rantaan ja astunut maalle, kun yht'äkkiä pensaista ja savusta rivi sotamiehiä kaikuvilla hurranhuudoilla ja ojennetuilla pajuneteillä heittäytyi heidän ylitsensä, viskasi heidät kumoon ja ajoi heidät takaisin veteen. "Ampukaa!" huusi Suhanoff. "Ne ovat nuot h tin Porilaiset. Veneet takaisin!"

Meidän täytyy pian lähteä matkalle jälleen". Näin sanoen tarkasti hän jokaista jääkäriä, ikäänkuin olisi hän ketäkään erityistä heistä etsinyt. Hän loi vihdoin katseensa Kyöstiin, joka juuri hoiti rakkaita suksiansa, ja hän viittasi hänelle astumaan esille. "Sinä olet kunnon poika", sanoi eversti, "ja nyt saat näyttää oletko sinä, niinkuin sanot, pitäjän paras hiihtäjä".

Vaikka hän olikin vaan kasvava poika, heitteli hän raskasta kivääriä niin voimallisesti ja samalla semmoisella menestyksellä, että kaksi jääkäriä tarmotonna keikahti laattialle. Kyöstin rinta aaltoili ja hänen muuten lempeissä silmissään säihkyi rohkeus ja taisteluhalu. Hänestä sopi sanoa, että nyt juuri vaarojen ja kunnian himo hänessä syttyi.

"Ei tarkoituksena ole ajaa Venäläisiä sieltä pois, vaan ainoasti häiritä heitä, että he huomaisivat meidän olevan valveilla". Kersantti lupasi noudattaa kaikkea varovaisuutta. Sentähden valitsi hän kuusitoista parasta Savon jääkäriä, jotka hän ennestään tunsi, ja ilmoitti asian heille. Kaikki olivat valmiina kostamaan vihollisille niitä kärsimisiä, joilla he olivat asukkaita kiusanneet.

Niinkö sitä kuitenkin uskotaan, että valkoiset voittavat? Varmasti. Sen on Jumalamme sanonut ja päättänyt... Nyt käydään vain puolustussotaa, siksi kunnes saadaan aseita ja yhä lisää voimia, mutta nyt on Saksasta jo tullut kaksi laivanlastia sotatarpeita ja neljätuhatta jääkäriä ja lisää on monta laivaa tulossa ampumatarpeita ja ruokavaroja ja miehiäkin.

"Tässä on oikea ja uskollinen Suomalainen joka ei milloinkaan petä", sanoi Kenttä ja pusersi Erkin käsiä. "Oletko kuullut venäläisten viimeistä julmuutta?" "En", vastasi Erkki. "Kaksi jääkäriä tuli aamulla viisaan-Kerstin pirtille Valkeamäellä ja tekivät siellä puhdasta. Se oli pian tehty, kosk'ei pirtissä ollut suuria otettavia. Mutta nyt tulee pahin.

Venäläiset tutkivat ylen tarkasti lähimmät puut ja pistivät painettinsa niin syvälle pensaihin, että Kyösti epäilemättä olisi läpitse pistetty, jos hän sieltä olisi turvaansa etsinyt. Pari jääkäriä astui niin läheltä Suomalaisen ohitse, että heidän olisi tarvinnut astua askeleen taikka pari sivullepäin tavataksensa häntä. Kyösti pidätti hengitystänsä niin että hän oli vähältä tukehtua.