United States or Afghanistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos minä synkkämielisyydessäni wetäysin kamariini, pois muiden seurasta, en siellä kauwan saanut yksin olla, sillä kun he huomasiwat sen, arwasiwat he kohta asian laidan, ja pian oli joku perheen jäsen luonani; he näet luuliwat pelkän ikäwän olewan syynä surumielisyyteeni. Prowastilla oli neljä naimatonta tytärtä ja yksi poika, ylioppilainen.
"Sinä tyhmä aasi, joka et ymmärrä kielesi alla pitää mitään", huusi isäntä hammasta purren ja töytäsi renkinsä kimppuun, tuuppien häntä niskaan ja samassa potkien häntä mihin sattui. Renki koki mennä nyrrytellä owea kohden, mutta mennessään sanoi hän: "En minä häntä tiennyt, ettei sitä saanut sanoa". Tuo tapaus teki wieraisiin niin ikäwän waikutuksen, että se teki lopun koko kemuista.
Tämä wiimeinen Tiituksen selitys teki suntioon ja kaikkiin muihinkin sangen ikäwän waikutuksen; lieneekö itse Tiituskaan ollut wapaa siitä. Sen perästä ei ollut enään suntion ja Tiituksen wälilläkään pienintäkään sanakiistaa, eikä muutkaan puhuneet juuri paljon mitään. Kuitenkin kuului silloin tällöin wäkijoukosta äänekkäitä kellon ylistelemisiä, kuinka kaunis ja hywä=ääninen se on.
"Olisi täällä muitakin kirjoja, haluttaisiko kirkkoherran niitä katsella?" esitteli isäntä. "Ei, kiitoksia, ei minun haluta", sanoi kirkkoherra. Wiimeinen keskustelu teki niin ikäwän waikutuksen, ettei kumpikaan towiin aikaan puhunut luotuista sanaa. Isäntä heilutteli itseään lewottomasti ja syljeskeli pieniä sylkitippoja.
Kenties olisin uupunut ikäwän wuoksi, mutta minua tuki kaiketi toinen woima nyt kuin ennen ja minä en sortunut. Tuo pyöreä tytön tynkkä S n pappilasta oli aina sydämessäni, mielessä ja ajatuksissani kaikkine wallattomuuksineen, kyynelineen, jotka minä näin soittaissaan hänen silmistänsä putoawan, kaikkine lempeine kädenpuristuksineen ja wärähtäwine äänineen.
Mutta kun tuo ikäwän ja kaipauksen tunne käwi kukkuroilleen, joudutti se hänen päätöstänsä ja hän tunsi ikäänkuin sisällisen äänen kutsuwan häntä ja kehoittawan heti ryhtymään työhön. Nyt tuli Antille toiset tuumat. Hän ryhtyi työhön, ja nyt ei hänellä ollut ikäwä, eikä hän kaiwannut yhdenkään ihmisen seuraa.
Koko sen ikäwän taipaleen pyöri uudistalon kuwa kokonaisuudessaan mielessäni, eikä se sieltä ole koskaan kadonnut. Mainitulla pitkällä taipaleella tuli mieleeni seuraawa ajatus; kun maita ja waltakuntia walloitetaan sodalla, niin se maksaa mahdottoman paljon ihmiswerta ja henkiä.
Kalle tuli lähtemään ennen kuin me. Lähdön edelliset päiwät oli Tiinan elämä myötäistä synkkää waiteliaisuutta ja puhumattomuutta. Paikasta toiseen siirtyili ja kuljeskeli hän ja akkuna näkyi hänelle olewan lempipaikka. Sen kamanalle laskeusi hän kyynäspäillensä ja katseli siitä ulos tuntikausia paikalta hiewahtamatta; mitä hänen selkänsä takana tapahtui, siitä ei hän näkynyt piittaawan yhtään mitään. 'Sehän on waan ikäwän tähden', arweltiin yleisesti. Kun Kalle ennen lähtöänsä otti jäähywäisiä, kääntyi hän niinkuin luonnollistakin oli ensiksi wastawihityn, nuoren waimonsa puoleen awatulla sylillä, sanoen hänelle: 'hywästi nyt rakkahani!
Tuo tapaus teki kirkkoherraan ja noihin pariin isäntään niin ikäwän waikutuksen, että hekin katsoiwat parhaaksi lähteä pois, sen enempää isännälle asiaansa ajamatta. Isäntä waan jäi ypö yksin seisomaan tuon kowan=onnen tuottaman hinkalon wiereen ja heiluttelemaan itseänsä. Hinkalon toisen pohjan putoamiseen oli syynä se, että se oli liian heikosti rakennettu.
Paljon jäi Kämälä waille Matin mentyä ja eipä kummakaan, jos isäntä hieman katuikin, kun hän niin awullisen työmiehen pois hääti. Wähitellen unouttiwat Kämäläiset tuon ikäwän walhetornin jutun ja elämä alkoi käydä entiselleen. Isäntä alkoi kehua taloaan, elämistään ja perhettään kuten ennenkin.