United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sama eripuraisuus oli alkanut ilmaantua Englantilaisten ja Franskalaisten, Italialaisten ja Saksalaisten, vieläpä Tanskalaisten ja Ruotsalaistenki välillä; mutta kertomuksemme oikeastaan vain tarkottaa kuvata eripuraisuutta niiden kahden kansan välillä, jotka olivat samalla saarella syntyneet, ja jotka juuri siitä syystä näyttivät enemmän ärtyneiltä toisillensa.
Milloin puheltiin Preussilaisten tappioista ja Franskalaisten lähenemisestä, milloin jostakin överstistä, joka kovasti haavoitettuna ei enää kykene ratsastamaan, vaan jonka pitää tästä eteenpäin päästä ajoneuvoilla. Kylään oli vastikään lähetetty hakemaan keveitä rattaita häntä varten. Minua pelotti hirveästi.
Mitenkä hän, sanalla sanoen, ihan kuin pujottelihen läpi ystäväin ja vihollisten, läpi franskalaisten, sekä kuninkaallisten, että kerettiläisten, läpi sveitsiläisten ja liittolaisten, piti ankarinta sotakuria sekä osasi rentonansa ja estymättä johtaa retken, jota pidettiin aina niin vaarallisena! Me olemme nähneet jotakin ja saaneet oppia jotakin. SILVA. Niin, ja täällä myös!
Vapiseva, verta vuotava isänmaa katsoo meihin, ja mekö, toverit, mekö antautuisimme häpeälliseen orjuuteen? Mitä on meillä valittavana? Voitto ja kunnia tahi armottoman pitkä matka Franskalaisten orjuuteen. Ken minulle uskollisena tahtoo taisteluun lähteä Jumalan ja kuninkaan ja isänmaan puolesta, hän yhtyköön minun kanssani huutamaan: Voitto tai kuolo!
Vähää ennen Franskalaisten tuloa pääkaupunkiin oli hänen herrasväkensä paennut Stettiniin ja taivas ties minne. Fredrika oli minun tähteni ollut tuskallisessa epätiedossa. Vihdoin oli hän saanut äidiltänsä kirjeen, jossa äiti käskee häntä lähtemään pois Berlinistä ja tulemaan hänen luokseen.
Puhuttiin ankarista taisteluista Napoleonin ja kuninkaan välillä: prinssi Louis Ferdinandin sankarikuolema Saalfeldissä oli saatu hirveällä tavalla kostetuksi; Thüringin metsissä olivat maailman voittajain, s.o. Franskalaisten, ruumiit tukkineet vuolaat virrat uusille urille. Ja kuinka on käynyt keisari Napoleonin? kysäisin minä. Kadonnut. Entäs marsalkka Lannes? Kuollut, Entäs Davoust? Kuollut.
Menkää sitten Franskalaisten keihästettäväksi. Onnea matkalle vaan, herra tohtori! Tuskin oli Kaarlo Suuri sanonut tämän, niin jo kiitää kaksi rakunaa ohitsemme, huutaen: "Vihollinen on jo Wittenbergin luona, tällä puolen Elben!"
Häntä iloitti, että Cumberlannin herttua oli "veisaavia skotlantilaisia" kurittanut, mutta hänen mielihyvänsä väheni melkoisesti "franskalaisten koirien voitoista." "Me opetimme heille toista Marlborough'in päivinä, sir," sanoi isäni. Käyttäen monta sotamiehen väkisanaa hän sitten puhui kerjäläis-saksalaisista, jotka hannoverilaisen kuninkaan seurassa olivat tulleet Englantiin.