Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Kun tulimme Leipzigiin, jätimme lapset sinne ja lähdimme jalkaisin, äidin-äiti, äiti, Eva ja minä käymään täti Agnesin luona Nimptschenin luostarissa, johon hän oli muutamia vuosia sitten siirretty Eisenachista. Me näimme hänet ainoastaan luostarin ristikon takaa.
Hän ojensi jalosti kättänsä juuri niille hyljätyille, joihin hänen vihollisensa, koettaen katkerimmalla tavalla häväistä häntä, vertasivat häntä, ja sanoi: "Se aika on käsissä, jolloin meidän tulee ajatella Bömiläisten asiaa ja jälleen yhtyä heihin." Kun näitä sanoja luettiin, pudotti äidin-äiti ompeluksensa ja, hartaasti pannen kätensä ristiin, nojautui eteenpäin.
"Kallis äidin-äiti", hän sanoi, "taivas palkitsee meidät epäilemättä; ja paitsi sitä, te tiedätte, me saamme nyt ruveta elämään vähän isommasti, kun olemme pääsneet veloistamme." "Ei ole, luullakseni, epäilemistäkään", vastasi äitimme, "että taivas maksaa teidät; vaan sitä käy mielestäni hyvin epäileminen, tuleeko makso käyvässä rahassa."
"Ja viimeistä lukua, rakas äiti", sanoi äidin-äiti, "Elsa ei valinnut herra Reichenbachia sinun tähtesi; mutta oletko sinä aivan varma, ettei Reichenbach valinnut Elsaa hänen isänsä tähden? Hän otti aina niin hartaasti osaa höyrypumppuun!"
Bonifacius, Sachsilaisten suuri apostoli, ei ulottanut tointansa edemmäksi kuin Sachsiin; ja äidin-äiti sanoo, että ne teutonilaiset ritarit, jotka valloittivat Preussin ja maat tuolla puolen meitä, olivat vaan kristityitä kolonistejä, jotka elivät keskellä puoli-pakanallisia villejä.
"Voi, äidin-äiti", isäni lausui: "katsokaat vaan, kuinka tyttärenne porvarillinen elämä on hävittänyt hänen esi-isiensä, ristiretkeläisten, sankariluonnon. Hän luulee, että Pyhät paikat voitetaan takaisin uskottomien käsistä ilman yhtäkään ainoastaan sillä, että pyytää heiltä anteeksi ja suutelee heidän vaatteittensa liepeitä."
Ja äidin-äiti sanoi heikolla, katkonaisella äänellä: "Fritz näyttää juuri samanlaiselta, kuin iso-isänne, kun hän jätti minut hyvästi vankihuoneessa. Minun ajatukseni ovat välisti aivan sekaisin. Näyttää siltä, kuin samat asiat tapahtuisivat uudestaan. Minä tuskin käsitän, onko tämä joku unen-näkö vai aave vaiko ylösnousemus." Isämme oli ainoa, joka ei yhtynyt itkuumme.
Molemmat näyttävät ensi kerran semmoisilta, joksi olivat aiotut. Juuri nyt täyttää kuitenkin toinen tapaus melkein yhtä paljon äidin-äitimme sydämen. Muutamia päiviä sitten toi Kristofer kotiin kaksi muukalaista, joita hän esitteli meille. Kun äidin-äiti näki heidät, putosi kudin hänen käsistään.
Hän tahtoi kaiken mokomin päästä kirkkoon Pyhäin Miesten päivänä, ja astuen horjuvilla askelilla käytävää ylös, istuutui hän aivan Lutherin saarnastuolin alle vastapäätä seurakuntaa. Hän ei nähnyt eikä kuullut mitään muuta kuin T:ri Lutheria. Kun tämä astui alas saarnastuolista, tarttui äidin-äiti hänen käteensä ja siunasi häntä heikolla ja katkonaisella äänellä.
Rakas äiti liehuu molempien kadotettujensa ympärillä hiljaisella tyytyväisyyden kuherruksella, niinkuin kyyhkynen pesänsä ympärillä, ja on niin toimissaan nyt, kuin hän naittaisi pois ensimäisen tyttärensä taikka itse olisi morsian eikä oikea ja kunnioitettu äidin-äiti, niinkuin hän todesti on.
Päivän Sana
Muut Etsivät