Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Muistipa hän nyt kumminkin neiti Munsterhjelm'iä, suoristi selkänsä ja nosti pystyyn päänsä, joka vahingossa oli painunut niin alas, että leuka kosketti rintaa. Mutta kun hän samassa loi silmänsä ylös, kohtasi häntä semmoinen lämmin ja luottava katse, että se tuntui syvälle sydämeen saakka, ja sulatti kerrassa kaiken ylpeyden, jonka hän vaivalla oli saanut kokoon.
Damissa oli jotakin mankuvata ja jälleen äkkiä jotakin ylpeätä, vaan Avojalka oli aina ystävällinen ja myöten-antava, sen ohessa kumminkin sisällisen ylpeyden kannattama, josta hän ei kaikessa palvelevaisuudessaankaan luopunut.
Ei tullut mitään Eugenin ja everstin toivosta, että voisivat yhdessä sulattaa Blumien ylpeyden; everstin viimeiset sanat vetivät vaan solmun vieläkin tiukempaan. Eugen ei puhunut enää mitään; hänen ajatuksensa pyörivät vain yhdessä asiassa: oliko Dora nyt jo pettänyt hänet? Everstin iloksi ja kaikkein kevennykseksi tuli palvelija vihdoinkin ilmoittamaan, että teepöytä oli katettu.
Mutta tuostapa Fransin sydämmeen ei syttynyt mitään loukatun ylpeyden tunnetta, ja kohdattuansa portailla Fredrikin yksinään, virkkoi hän: "No, perhana! Sinäpä näyt olevan tässä talossa mahtava mies! Saat mitä vaan tahdot. Kyllä minä nyt tästä puolin tiedän, kestä minä pidän kiinni". "Minä teen ainoastaan velvollisuuteni, ja sentähden minua rakastetaan siinä on mahtini koko salaisuus".
Koko maailmalle hän oli nyt synkkä umpimähkään. Mooses kehui: »Siullapa, Manasse, ei oo niin korkiita tapulii!» Se ärsytti. Toisia poikia se taas riemastutti. Ilon ja ylpeyden vallassa hyppi Atte ja riemuitsi: »Manasse!... Hih!... Hih!... Hih!» Se tarttui toisiinkin. Kaikki kolme alkoi hyppiä riemuissansa ja kirkua: »Manasse!... Hih... Ih!... Hih!... Manasse!» Mutta nyt oli Manassen mitta täysi.
Moni suostuisi tekemään nämä työt, mutta pelkää asemaa, jossa hänen itsetuntoaan alituisesti loukkaa halveksiminen, joka meidän maassa tulee perheaskareiden mutta ei muiden töiden osaksi. Isäntäväessä piilee tietymätön ylpeyden henki, jota tasavaltaisuuden hengen työväenpiirissä yllyttämä vastarinta kiihoittaa toimintaan.
Ei ole epäilemistäkään, että hän on sinua loukannut; minkä kautta, sitä voin vaan aavistaa. Jos se tapahtui kylmän ylpeyden kautta, niin ei sen pitäisi sinua loukkaaman, sillä nainen on kuten sotilas, joka pukeutuu haarniskaan vaan silloin, kun häntä uhkaa vastustaja, jonka aseita hän pelkää."
Kylän pojat katsoivatkin karsaasti häneen hänen ylpeytensä vuoksi, joka kerta kun hän oli kotona. Harmi kasvoi vuosittain, ollenkin, kun Ollesta pidettiin paljon herraskartanossa. Eräänä Juhannuksena, kun Olle oleskeli kotona, olivat hänen samanikäiset kylässä päättäneet, että "kiskoa ylpeyden hänestä", niinkuin he sanoivat.
Arakne oli tomun lapsi, heikko kuin muutkin, eikä voinut varjella sieluansa puhtaana, viattomana. Ylpeyden turmeleva henki pääsi kauniisen taideniekkaan. Mitä enemmin hänen taitonsa suureni, sitä enemmin suureni myös hänen itseensä-luottamus; mitä enemmin hän havaitsi itsensä ihailluksi, sitä enemmin hän joutui itserakkaaksi.
Loukatun ylpeyden tunto nyt Kullervossa taas voittaa omantunnon tuskan.
Päivän Sana
Muut Etsivät