Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. lokakuuta 2025
He söivät sentähden ääneti ja Worse pani tavallisuuden mukaan pitkäkseen salin sohvalle, päivällisunta nukkuakseen. Tunnin verran hän tavallisesti nukkui, vaan tänään ei hän herännyt ennen kuin kello viisi; ja hämmästyi suuresti kun havaitsi olevansa käärittynä harmaasen shaaliin; tuolilla sohvan vieressä oli suuri kupillinen kauralientä.
Samalla kuin hänen suunsa oli täynnä Jumalan sanaa ja virsiä, oli hän rohkea missä hyvä voitto oli tarjona ja taisi purjehtia kuin riivattu päästäksensä ensimmäiseksi kalastus-paikalle. Kippari Worse murisi vähän ja silitti saukonnahkaansa kun Sivert puristi hänen kättänsä, sydämellisesti ja hellästi sanoen häntä tervetulleeksi.
Tuo nuori herra selitti miten hullua oli ottaa nuori vaimo vanhuuden päivillä, jonka ohessa hän jotenkin suoraan valitti sitä aineellista vahinkoa, mitä hän, Romarino, sen kautta tuli kärsimään. Worse suuttui ja antoi kirjeen Saaralle; hän luki sitä Worsen maristen kävellessä edestakaisin laattialla. "Eihän sinun sovi odottaa muuta", sanoi Saara.
Laivuri Worse seisoi "Perheen Toivossa"; raitis pohjoistuuli puhalteli yli vuonon ja vanha priki hiljaa purjehti satamaan pienillä purjeilla. Hän avasi silmänsä, vaan hän ei nähnyt noita kalpeita kasvoja ympärillänsä. Hän näki auringon loistavan Sandsgaardin lahdella, jossa siniset kesäaallot joukottain riensivät rannalle ilmoittamaan, että Jaakko Worse oli vuonolla.
Näin tuli pian Garman'in tiedoksi, että Jaakko Worse kävi kosimassa, joka synnytti sekä mielipahaa että huolta konsulissa. Ensiksikin se oli aivan hänen mieltänsä vastaan, että kauppakumppaninsa meni uuteen naimiseen, se tekisi vaan asiat mutkallisemmiksi. Toiseksi ajatteli hän levottomuudella, että nuo pyhät hän tunsi sen joukon pilaisivat kunnon kaptenin häneltä.
Hänessä rupesi liikkumaan suuria ajatuksia uudesta arvostansa, ja hän istui mutisemassa: Garman & Worse, ja ajatteli minkä vaikutuksen tuo tulisi tekemään Randulfiin. Ei hän kuitenkaan ollut oikein iloinen; se oli hänestä liikaa, oli tapahtunut liian äkkiä; ja hän häpesi puhua siitä.
"Hyvin mahdollista hyvin mahdollista", vastasi konsuli äkäisesti; "mutta me olemme nyt jo siihen määrään etumaksuja antaneet puolen maailman puolesta, ett'emme loppua siitä näe; suurempiin emme voi ryhtyä näinä huonoina aikoina". Jaakko Worse, jota huvitti pieni komedia, näytteli eteenpäin.
Mutta Worse peräytyi ja sanoi puoleksi leikillä: "en ole mielelläni vastahakoinen. Mutta minusta te matami Torvestad olette sangen vastahakoinen, kun ette suo Laurits paralle asuntoa. Tehkäämme sopimus? Minä tulen raamatunselitykseen, jos te annatte Laurits'in asua luonanne, mitä? Kätenne, matami Torvestad!"
Hänestä tuntui niinkuin hän jaksaisi kärsiä rajattoman määrän rukoushetkiä kun vaan saisi istua Saaransa vieressä ja sitten viedä hänet mukaansa kotia. Mutta kuitenkin jäivät välipuheet kesken. Worse ei todellakaan tietänyt edistyikö hänen asiansa vai menikö se myttyyn. Hän oli nyt aivan hurmauntunut ja hyppäsi Saaran ympärillä kuin vanha kalkkuna.
Sanottuansa häntä tervetulleeksi kotia ja kerrottuansa yhtä ja toista, mitä oli tapahtunut hänen poissa ollessaan, lopetti hän kysymällä, eikö kapteni joka istui täällä niin yksinänsä tahtoisi tulla hänen luoksensa illalliselle. Se ilahuttaisi hänen tyttäriänsä. "Eikö tule muita?" kysyi Jaakko Worse epäluulolla. "Mahdollista kyllä, että joku ystävistä poikkee meille palatessaan seurakunnasta."
Päivän Sana
Muut Etsivät