United States or Malawi ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tämän voi päättää jo siitäkin, että papiston v. 1606 laatimien henkikirjoitusluetteloiden mukaan jo silloin oli Dalbyn suomalaismetsissä 131 16-20 vuoden ikäistä henkilöä ja että pappismies Fernow, joka arvatenkin 1700-luvun keskivaiheilla tutki Wermlannin maata ja kansaa, lausuu v. 1779 julkaisemassaan "Kertomuksessa Wermlannista" suomalaisista, että heitä nuijasodan jälkeen tuli laumoittain Ruotsiin, "jossa Kaarle-herttua vastaanotti heidät armollisesti ja kehoitti heitä asettumaan metsäseutuihin asumaan". Suuri joukko tuli Wermlantiin, jossa he asettuivat Bergslagenin, Elfdalin, Fryksdalin, Jössen kihlakunnan, Nordmarkin ja Gillbergin kihlakunnan salomaille eli aivan kuin puoliympyrään yli koko maan.
Orsan pitäjään tiedetään suomalaisia muuttaneen jo sata vuotta aikaisemmin, v. 1526, mutta lukuisimmin lienee alettu maahan muuttaa Kustaa II Aadolfin hallituksen alkuaikoina. Kristiina-kuningattaren aikana levisi suomalaisia Ruotsin keskiosiin ja yksityisiä ryhmiä tuli Suomesta ja kulkeutui Wermlantiin. Luultavasti heitä myös tähän aikaan yleisemmin kuin ennen siirtyi rajan yli Norjan puolelle.
Kun he kysyivät, kuinka pitkä matka oli Wermlantiin tai Malmivuorelle, he saivat vastaukseksi, että oli paras seurata virran vartta. Tämä virta, jota he olivat tähän asti seuranneet, oli Daal-joki, ja nyt he ensi kerran kuulivat sen nimen. Pohjoisempana he tapaisivat asuttuja seutuja, jossa voisivat saada tarkempia tietoja matkasta.
Että Fernow on kirjoittanut muistiinpanonsa suomalaisista totuudenmukaisesti ja osoittaen ilmeistä harrastusta, näkyy siitäkin, että hän saattaa mainita kokonaista 114 suomalaista sukunimeä yksistään Elfdalin, Fryksdalin ja Jössen kihlakunnista. Kuningas Olavi Trätälja tuskin vei mukanaan enemmän väkeä Wermlantiin kuin nämä suomalaiset.